Risikko luki somesta professorien kritiikkiä  – tiedustelulait vedettiin pois eduskunnan istunnosta virkamiesten syyniin

Tiedustelulait

Eduskunnassa selvitetään virkamiestyönä, pitääkö tiedustelulakeihin tehdä vielä perustuslaillista viilausta.

Siviili- ja sotilastiedustelulait vedettiin yllättäen pois eduskunnan tämän päivän täysistunnosta, kun niiden perustuslainmukaisuudesta oli nostettu esiin epäilyksiä julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa.

Eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok.) sanoi toimittajille, että virkamiehet käyvät nyt läpi, onko epäilyissä perää, eli onko hallintovaliokunnan mietinnössä jäänyt huomiotta jotain, jota perustuslakivaliokunta on sanonut.

– Virkamiesraportin perusteella puhemiesneuvosto tulee linjaamaan jatkoaskeleet. Ei tässä sen kummempaa, normaalia työtä, Risikko tyynnytteli.

Risikon mukaan on itsestään selvää, että jos perustuslakivaliokunnan lausuntoa ei ole otettu riittävästi huomioon, hallintovaliokunnan mietintö lähetetään vielä lausunnolle perustuslakivaliokuntaan.

– Mutta ei mennä vielä nyt asioiden edelle, koska ensin pitää saada se virkamiesanalyysi. Ja sen jälkeen puhemiesneuvostossa keskustellaan, onko tarpeen saada perustuslakivaliokunnasta tätä mietintöä koskien lausunto.

Puhemies ei saa esitellä täysistunnon päätettäväksi perustuslain vastaista ehdotusta. Jos hän niin tekisi, salista voidaan tehdä ehdotus, että perustuslakivaliokunta tutkii puhemiehen menettelyn.

– Kyllä minä sitä mieltä olen, että täysistuntoon ja täältä talosta ei lähde sellaisia lakeja, jotka olisivat perustuslain vastaisia, Risikko totesi.

Risikko myönsi, että eduskunnassa on kiinnitetty huomiota sosiaalisessa mediassa muutaman perustuslakituntijan kannanottoihin tiedustelulakimietinnöistä. Hän sanoi halunneensa, että asiat perataan ja selvitetään, pitävätkö ne paikkansa.

– Toivoisin, että jos herää epäily tämän talon toiminnasta, niin sitä ei tarvitsisi mistään somesta lukea, vaan mulle voi ihan kirjoottaa. Ja voi tulla myös käymään, ja kuppi kahviakin tarjotaan. Sellainen käytäntö olisi todennäköisesti paljon järkevämpi.

Hallintovaliokunnan siviilitiedustelua koskeva mietintö poistettiin päiväjärjestyksestä hallintovaliokunnan pyynnöstä.

Puolustusvaliokunnan laatima sotilaspuolen vastaava mietintö vedettiin samalla pois asiayhteyden takia.

Hallintovaliokunnan puheenjohtajan Juho Eerolan (ps.) mukaan mietintö siviilitiedustelua koskevasta hallituksen esityksestä poistettiin eduskunnan käsittelystä, koska valiokunta halusi välttää myrskyn täysistunnossa.

Eerolan mukaan ratkaisun taustalla ovat hallintovaliokunnan mietinnöstä mediassa ja sosiaalisessa mediassa esitetyt kriittiset kommentit.

Professori Martin Scheinin arvioi hiljattain Twitterissä, että sekä hallintovaliokunta että puolustusvaliokunta alittivat riman perustuslakivaliokunnan vaatimuksessa tietoliikennetiedustelun ”hyväksyttävän hakuehdon perusteista” säätämisestä.

– Ykköskorjaus, mielestäni, Scheinin kirjoittaa.

Hallintovaliokunnan mietintö valmistui viime viikolla. Oppositiopuolueet SDP ja vasemmistoliitto jättivät silloin siihen vastalauseen, joka koskee tiettyjen erityisryhmien asemaa lainsäädännössä.

Vastalauseen mukaan mietinnöstä puuttuu tiedusteluviranomaisten ilmoitusvelvollisuus, jos esimerkiksi toimittajan lähdesuojan tai asianajajan, lääkärin tai papin salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluva tieto joutuu vahingossa tietoliikennetiedustelun kohteeksi.

Oppositiopuolueet jättivät vastalauseita myös aiemmin puolustusvaliokunnasta valmistuneeseen sotilastiedustelua koskevaan mietintöön.

Siviili- ja sotilastiedustelun valvontaa koskeva laki on jo hyväksytty ja se tuli voimaan helmikuun alussa.

Päätoimittajien yhdistys varoitti tällä viikolla, että tiedustelulait vaarantavat toimittajan lähdesuojan ja oikeusturvan.

Päätoimittajien mukaan toimittajien työhön liittyvän lähdesuojan alaisen tiedon käsittely on otettava huomioon sotilas- ja siviilitiedustelua koskevassa lakiesityksessä.

Lakiesityksen mukaan tiedustelutoiminnassa saatu toimittajan ja hänen lähteensä koskevat viestit täytyy hävittää välittömästi. Ilmoitusvelvollisuutta tiedustelun kohteelle ei lakiesityksissä kuitenkaan ole, mitä päätoimittajat pitävät ongelmallisena.

Toimittajat eivät muista ryhmistä poiketen saisi koskaan tietoa siitä, että he ovat olleet tiedustelutoiminnan kohteina, vaikkakin vahingossa.

Juttua päivitetty klo 14.33 Risikon tiedotustilaisuuden jälkeen