Rikkoivatko kokoomusnuoret tekijänoikeuden suojaa? – asiantuntija muistuttaa, että teoskynnyksen ylittyminen arvioidaan riitatilanteissa tapauskohtaisesti
Viime päivinä kuohuttanut kokoomusnuorten kynnysmattotempaus rikkoi esimerkiksi keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalaisen mukaan herrasmiessopimusta siitä, että toisten puolueiden logoja ei käytetä.
Kokoomuksen nuorisojärjestö kertoi budjettiriihen tulosten julkistamisen jälkeen torstaina lähettävänsä puolueille kynnysmattoja, jotka mukailevat keskustan Se kotimainen -tunnuslausetta ja käyttävät puolueen logoa.
– Kokoomusnuoret toivoo hallituspuolueiden pitävän lahjasta ja muistuttaa, ettei keskustan ole mikään pakko toimia vasemmiston kynnysmattona, nuorisojärjestö sanoi.
Puoluesihteeri Pirkkalaiselta ei herunut tempaukselle ymmärrystä.
– Toisten logot ovat koskemattomia. Niitä ei muunnella mihinkään tarkoituksiin. Tämä loukkaa räikeästi sitä, ja mennään hyvän maun yli.
– Näitä keskusteluja on minun puoluesihteeriaikana tarvinnut tähän asti käydä vain perussuomalaisten kanssa siitä, kuinka toisten logoihin suhtaudutaan. Nyt olen käynyt myös valitettavasti kokoomuslaisen nuorisojärjestön kanssa, Pirkkalainen kertoi Ilta-Sanomille.
Mitä keskustan logon käytöstä sanoo tekijänoikeusasiantuntija?
Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry TTVK ei ”voi ottaa kantaa yksittäisiin tapauksiin tai antaa oikeudellista neuvontaa mahdollisista tekijänoikeuden ulkopuolisista oikeudellisista kysymyksistä”, mutta toiminnanjohtaja Jaana Pihkala kommentoi logojen käyttöä Suomenmaalle yleisellä tasolla.
– Logoja ja sloganeja suojataan tyypillisesti rekisteröityinä tavaramerkkeinä, mikä suojaa niiden käyttöä elinkeinotoiminnassa. Logo voi saada suojaa myös tekijänoikeudella suojattuna teoksena. Saadakseen suojaa teoksena täytyy logon olla luovan työn tulos ja ilmentää tekijänsä henkistä luomistyötä.
Käytännössä teoskynnyksen ylittyminen arvioidaan riitatilanteissa tapauskohtaisesti.
– Yleisellä tasolla voidaan todeta, että kuvat yltävät helpommin teoskynnykseen kuin yksittäiset sanat. Jos logon katsotaan yltävän teoskynnykseen, syntyy tekijänoikeus siihen automaattisesti logon luoneelle henkilölle, Pihkala kertoo.
Asiantuntija muistuttaa, että mikäli teoksen tai sen osan käyttö on laissa säädetyn tekijänoikeuden rajoituksen piirissä, ei käyttöön tarvita oikeudenhaltijan lupaa eikä oikeudenhaltijalla ole oikeutta kieltää tällaista käyttöä.
– Tekijänoikeuden rajoituksia ovat muun muassa yksityinen käyttö ja sitaattioikeus. Lähtökohtaisesti myös teoksen muuntelu edellyttää lupaa oikeudenhaltijalta, paitsi jos teosta muuttamalla aikaansaadaan uusi itsenäinen ja omaperäinen teos.
– Esimerkiksi parodia ja satiiri oikeutetaan tällä perusteella. Niihin ei tarvitse oikeudenhaltijan lupaa eikä tämä voi niitä kieltää. Tämäkin arvioidaan riitatilanteissa tapauskohtaisesti, Pihkala avaa.
Vastakkain ovat tällaisissa tilanteissa ikään kuin omaisuudensuoja ja sananvapaus, hän kertoo.
