Reuters: Eurooppalaiset kaasuyhtiöt ovat avanneet tilejä Gazprombankiin
Suuret eurooppalaiset kaasuyhtiöt ovat avanneet pankkitilejä venäläiseen Gazprombankiin, kertoo uutistoimisto Reuters. Reutersin siteeraaman Venäjän varapääministerin Aleksander Novakin mukaan jo puolet 54 Gazpromilta kaasua ostavista asiakkaista on avannut tilin.
Venäläinen kaasuyhtiö Gazprom vaatii, että kaasun ostajat avaavat kaksi uutta tiliä Gazprombankiin. Ensimmäinen on tili, jonne ostajat maksavat kaasusta euroissa tai jossakin muussa sovitussa valuutassa.
Toinen on ruplamääräinen tili, jonne rahat siirretään ja josta ostajan pitäisi maksaa kaasulaskunsa Venäjän huhtikuussa esittämän vaatimuksen mukaisesti Gazpromille ruplissa.
Euractive-sivuston mukaan EU-komissio on selventänyt energiayhtiöille viime perjantaina, miten niiden sallitaan hoitaa maksunsa Gazpromille ja mikä ei ole pakotteiden vuoksi sallittua.
Tulkinta on, että EU:n pakotteet sallivat euromääräisten tilien avaamisen Gazprombankiin mutta ei ruplamääräisten tilien avaamista. Tosin muun muassa Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä kertoo, että viestintä asiasta on ollut epäselvää.
Reuters kertoo, että esimerkiksi saksalainen Uniper on päättänyt maksaa kaasusta Gazprombankissa olevalle tilille. Uniperin pääomistaja Fortum ilmoitti huhtikuun lopulla, että Uniper maksaa kaasusta jatkossakin vain euroissa.
Sen sijaan ainakin italialainen Eni on Reutersin mukaan avannut Gazprombankiin sekä euro- että ruplatilin.
Talouslehti Financial Times kertoi huhtikuussa, että monet suurista eurooppalaisista energiayhtiöistä olisivat taipumassa presidentti Vladimir Putinin vaatimukseen maksaa kaasutoimituksista ruplissa.
Suomalainen Gasum on kieltäytynyt uusien tilien perustamisesta ja ruplamaksuista. Yhtiö kertoi tiistaina vievänsä asian välimiesmenettelyyn.
Gasumin viestinnästä ja vastuullisuudesta vastaava johtaja Olga Väisänen kertoo STT:lle, että tähän saakka yhtiö on maksanut laskunsa normaaliin tapaan Gazprom Exportin ilmoittamalle pankkitilille. Tätä tiliä ei enää Gazpromin vaatimuksesta käytettäisi, vaan Gasumin pitäisi avata tilit omiin nimiinsä.
Väisäsen mukaan Gasum jakaa käsityksen, että EU sallisi Gazprombankiin perustettavan uuden eurotilin mutta ruplatiliä ei.
Gasumilla on Gazpromin kanssa myös muita erimielisyyksiä, jotka vaikuttivat hankintasopimuksen viemiseen välimiesmenettelyyn. Väisänen kertoo, että neuvotteluja erimielisyyksistä on käyty jo viime syksystä lähtien.
Erimielisyydet koskevat hänen mukaansa vähimmäisostomääriä koskevia velvoitteita, sakkomaksuja ja joitakin muita sopimustulkintoja.
– Kun arvioimme tätä kokonaisuutta, totesimme, ettemme voi näitä vaateita hyväksyä. Näin ollen päätimme viedä asian hankintasopimuksemme mukaiseen välimiesmenettelyyn, Väisänen kertoo.
Gasum arvioi keskiviikkona, että kaasun tulo Venäjältä saattaa lakata perjantaina tai viimeistään lauantaiaamuna. Väisäsen mukaan yhtiö ei ole saanut asiasta uutta tietoa Gazpromilta tai venäläiseltä kaasun siirtoyhtiöltä.
Energiateollisuuden Leskelä kertoo, että kaasun tuonnin katkeaminen ei ole Suomen koko energiajärjestelmän kannalta suuri asia. Yksittäisille yhtiöille se voi kuitenkin aiheuttaa suuria vaikeuksia.
Hänen mukaansa ennen kriisiä kaasusta kolmannes on käytetty energiantuotannossa, jossa kivihiili ja öljy tarjoavat vaihtoehdon. Kolmannes on mennyt kemianteollisuudelle, josta ylivoimaisesti eniten Nesteen jalostamolle. Sielläkin on löydetty korvaavia ratkaisuja.
Viimeisen kolmanneksen muodostavat metsäteollisuus, elintarviketeollisuus ja eräät muut teollisuudenalat, joissa on vaikea korvata kaasua jollakin muulla.
– Jos meillä on kolmasosa kaasusta tullut Balticconnectorista (kaasuputkesta Virosta Suomeen), niin silloin se suurin piirtein riittää, Leskelä sanoo.