Reserviläisliitto huolissaan reservistä kieltäytymisestä: "Puolustus ei perustu vapaaehtoisuuteen"
Reserviläisliitto jakaa puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) maanantaina ilmaiseman huolen reservistä kieltäytymisen lisääntymisestä.
Liiton mielestä ilmiö heikentää yleiseen asevelvollisuuteen ja suureen reserviin pohjautuvan puolustusjärjestelmän toimivuutta sekä uskottavuutta
Liiton mielestä reservistä kieltäytymisen yleistyminen voi synnyttää virheellisen kuvan, jonka mukaan puolustus perustuisi vapaaehtoisuuteen.
– Kaikkia kansalaisia koskeva velvollisuus puolustaa maata on kirjattu perustuslakiin. Lisäksi asevelvollisuuslaissa säädetään, että jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollinen sen vuoden alusta, jona hän täyttää 18 vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta, liitto muistuttaa kannanotossaan.
Reserviläisliitto sanoo kunnioittavansa jokaisen henkilökohtaista vakaumusta mutta muistuttaa, että vähemmistö hakeutuu siviilipalvelukseen vakaumuksellisista syistä. Sen sijaan ihmisten puntarissa painavat käytännön syyt.
Reserviläisliiton mielestä nykyinen järjestelmä, jossa varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen jälkeen reserviin siirtynyt henkilö voi koska tahansa siirtyä siviilipalvelusvelvolliseksi hakemalla täydennyspalveluun, on kestämätön Suomen puolustusjärjestelmän kannalta.
– Puolen vuoden asepalveluksen suorittanut, miehistöön kuuluva henkilö kuittaa asevelvollisuuslaissa säädetyt kertausharjoitusvelvoitteensa viiden päivän täydennyspalveluksella, liitto moittii.
– Asiantila sopii erityisen huonosti yhteen sen kanssa, että reserviin kuuluvien kertausharjoitusvelvoitteet kaksinkertaistettiin asevelvollisuuslain muutoksella viime kesänä, liitto sanoo.
Reserviläsliiton mielestä siviilipalveluksen suorittaneille ja täydennyspalvelukseen siirtyneille henkilöille pitäisi suunnitella poikkeusolojen tehtävät ja näiden tehtävien hoitamiseen harjoittava kertausharjoitusten tapainen järjestelmä.
– Siviilipalveluksen tämänsuuntaista kehittämistä puoltavat mm. sodankäynnin muotojen viimeaikainen muutos ja hybridisodankäynnin uhka, liitto perustelee.