Jussi Niinistö väläytti lainsäädännöllisiä keinoja: Reservikarkurit nakertavat järjestelmän uskottavuutta
Puolustusministeri Jussi Niinstöä (ps.) huolestuttaa, että viime vuosina kasvava määrä sotilaskoulutuksen jo saaneita reserviläisiä on hakeutunut täydennyspalveluksen kautta siviilipalvelusmiehiksi.
Ministerin mukaan kyse ei ainakaan vielä ole suuren mittakaavan ongelmasta, mutta tärkeästä periaatteellisesta kysymyksestä. Ministeri väläytti myös lainsäädännöllisiä keinoja.
– Ei reservistä noin vaan pidä voida lähteä eikä Suomea jättää puolustamatta vain siksi, että asepalvelus ei enää huvita. Reservikarkurit nakertavat järjestelmämme uskottavuutta, puolustusministeri Niinistö totesi 220. Maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä.
Ministeri muistutti, että siviilipalvelus on tarkoitettu asepalveluksen lailliseksi vaihtoehdoksi niille asevelvollisille, jotka vakaumuksensa takia eivät ole valmiita suorittamaan asepalvelusta.
– Minun on kuitenkin vaikea nähdä, että sadat reserviläiset olisivat varusmiespalveluksen suorittamisen jälkeen kokeneet sellaisen eettisen herätyksen, että aseellinen palvelus yhtäkkiä olisi vastoin heidän vakaumustaan.
Ministeristä vaikuttaakin siltä, ettei kaikilla reservistä siviilipalvelukseen siirtyneillä ole puhtaita jauhoja pussissaan.
– Nämä henkilöt eivät ansaitse arvostustamme.
– Täytyy miettiä, onko tälle lainsäädännöllisesti jotain tehtävissä, Niinistö sanoi toimittajille tilaisuuden jälkeen.
Reserviläisten hakemukset siviilipalvelukseen ovat moninkertaistuneet.
Aiemmin tässä kuussa siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen kertoi, että perinteisesti hakijoita on ollut 100–200, mutta toissa vuonna saapui lähes tuhat hakemusta ja viime vuonna yli 700.
– Kaikkein merkille pantavin tekijä oli Puolustusvoimien lähettämä reserviläiskirje, joka sai aikaan toukokuussa 2015 tilanteen, että alkoi tulla hakemuksia täydennyspalvelukseen eli pois reservistä siviilipalveluksen puolelle, Reijonen sanoi.
Reijonen arvioi, ettei luku enää putoa aiemmalle tasolle vaan asettuu noin 500 hakijan paikkeille.
Vaikka asevelvolliset eivät ole ammattilaisia, voidaan heistä silti koulia ammattimaisia sotilaita. Tämä on moneen otteeseen nähty.
Jussi Niinistö
Niinistö pohti tervehdyspuheessaan suomalaisen asevelvollisuuden historiaa, tilaa ja kehitysnäkymiä.
– Tosiasia on ja pysyy: yleinen asevelvollisuus on kustannustehokas ja ainoa todellinen tapa järjestää Suomen kokoisen, laajan mutta verraten vähäväkisen maan puolustus.
Niinistö torjui epäilykset asevelvollisten osaamisesta. Ministerin mielestä yleisen asevelvollisuuden kautta maanpuolustuksen tehtäviin saadaan valjastettua kansakunnan parhaat voimat.
– Vaikka asevelvolliset eivät ole ammattilaisia, voidaan heistä silti koulia ammattimaisia sotilaita. Tämä on moneen otteeseen nähty.
Puolustusministeri toi esille asevelvollisuuteen ja valmiuteen liittyviä tuoreita ja toivottuja muutoksia.
Valmiutta voidaan jatkossa säädellä käskemällä reserviläisiä kertausharjoituksiin ilman normaaleihin kertausharjoituksiin liittyvää kolmen kuukauden ennakkoilmoitusaikaa.
Lisäksi tänä vuonna normaaliolojen valmiutta parannetaan edelleen perustamalla maavoimiin palkatusta henkilökunnasta ja valikoiduista varusmiehistä muodostettavia valmiusyksiköitä sekä käynnistämällä niihin sijoitettaville varusmiehille erityinen valmiusyksikkökoulutus.
– Näin myös parhaillaan palveluksessa olevat varusmiehet tulevat luontevaksi osaksi valmiuden ylläpitoa, totesi ministeri Niinistö.
Kello 13.51: Otsikkoa muutettu ja juttua täydennetty Jussi Niinistön kommentilla toimittajille.