Rehula valiokuntavastaavien hoitaja-avauksesta: Viesti koko hallitukselle

Hallituspuolueissa on valmiutta luopua hoitajamitoituksen alentamisesta.

Hallituspuolueiden sosiaali- ja terveysvaliokunnan valiokuntavastaavien mielestä vanhustenhuoltoon suunnitellusta hoitajien vähentämisestä tulisi luopua.

– Onhan se tietysti viesti koko hallitukselle, sanoi perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.)

Hallituksen budjettiesityksen mukaan vanhuspalvelujen henkilöstömitoitusta tarkistetaan ensi vuoden alusta lähtien.

Tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa henkilöstön vähimmäismäärä pudotetaan alimmillaan 0,4 hoitotyöntekijään asukasta kohden, kun nykyinen minimi on 0,5.

– Me olemme budjettiriihessä sopineet budjettikirjaan kirjatulla tavalla, että vanhuspalvelujen kokonaisuus, jossa on yhtenä osana vanhuspalvelujen laatusuositus, niin se kokonaisuus käydään läpi ja sitä valmistelutyötä parasta aikaa ministeriössä tehdään, Rehula sanoi.

Rehula ei ottanut suoraa kantaa siihen, mitä mitoitukselle pitäisi tehdä.

– Minä tukeudun tässä vaiheessa siihen työhön, jota ollaan tekemässä. Olen hyvinkin tiiviisti ollut itse siinä mukana, tiedän missä tuo valmistelu etenee ja minkälaisia erilaisia vaihtoehtoisia malleja tuohon haetaan, mutta tämä koko laatusuositus käydään läpi ja siinä on useitakin asioita, jotka pöydällä on, Rehula sanoi.

Hoitajamitoituksen alentamisella on haettu 70 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä.

– Koitetaan katsoa, mistä tuo 70 miljoonaa voidaan kasaan saada, Rehula sanoi.

Kansanedustajat Hannakaisa Heikkinen (kesk.), Arja Juvonen (ps.) ja Sari Sarkomaa (kok.) esittävät tiedotteessaan, että vanhustenhuollon hoitajamitoituksen alentamisesta luovutaan, kun hallituksen kaavailemille säästöille etsitään vaihtoehtoisia toteutustapoja.

Valiokuntavastaavien mielestä vanhustenhoitoon tulisi kehittää valtakunnallinen hoidon yksilöllinen mittarointi, jossa vanhusten yksilölliset tarpeet huomioitaisiin nykyistä tarkemmin hoitajien määrästä päätettäessä.

Esimerkiksi muistisairaan ja halvaantuneen potilaan hoidontarve on erilainen, valiokuntavastaavat huomauttavat.

– Ihmisen hoidon ja hoitajien tarvetta ei voi määrittää yhdellä annetulla luvulla, Sarkomaa sanoo tiedotteessa.

Heikkisen mukaan säästöjä voitaisiin hakea muun muassa pohtimalla, tarvitseeko jokainen pitkäaikaishoidossa oleva vanhus omaa huonetta.

– Olen havainnut, että moni muistisairas kokee olonsa turvallisemmaksi, kun samassa huoneessa asuu toinen ihminen. Kaikille vanhuksille oma huone ei välttämättä edusta laatua, Heikkinen toteaa. Hän on koulutukseltaan dementoiviin sairauksiin erikoistunut sairaanhoitaja ja työskennellyt pitkään muistisairaiden vanhusten hoivassa.

– Oman huoneen vaade on tullut hyvin kalliiksi kunnille ja vanhusten hoivapalvelua tarjoaville yrityksille ja yhteisöille, kun tiloja on pitänyt remontoida tai uudisrakentaa tämän ohjeistuksen mukaan, Heikkinen huomauttaa.

Juvosen mielestä henkilökunnan pätevyysvaatimuksia voitaisiin rukata.

– Sosiaalityöntekijöistä on huutava pula. Tilanne voidaan korjata päästämällä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet sosionomit näihin tehtäviin, Juvonen sanoo.