Rehn vetoaa: Työmarkkinoille sopimus helmikuun järkiliitolla

Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) vetoaa työmarkkinaosapuoliin kilpailukykyä kohentavan sopimuksen aikaansaamiseksi.

Rehn muistuttaa Uuden Suomen blogissaan, että talvisodan aikana tammikuussa 1940 syntyi suomalainen sopimusyhteiskunta niin sanotulla tammikuun kihlauksella. Työmarkkinasopuun pitäisi olla nyt kaikki asialliset syyt ja myös realistiset eväät.

– Vaikka tunnetila ei nyt sallisi kihlautumista, on järkiperäinen sovinto yhä mahdollinen. Kehtaisiko sitä kutsua vaikka helmikuun järkiliitoksi?

Rehnin mukaan tulosten kannalta on parempi, että järjestöt tekevät työtä keskenään ilman julkisuutta ja tiukkaa takarajaa.

– Toisaalta presidentti Niinistö on oikeassa: hyvä ei ole kevättä riidellen kohdata.

Ministerin mielestä viime aikojen keskustelua on vaivannut se, että monet keskittyvät vain yhteen tai toiseen yksittäiseen kysymykseen.

– Kokonaisuus on hämärtynyt, eikä yhteistä etua tahdota nähdä tai tunnustaa.

Rehn muistuttaa, että hallitus ei ole tehnyt pakkolaeiksi leimattua kilpailukykypakettia ihmisten kiusaksi, vaan suomalaisen työn kilpailukyvyn palauttamiseksi – jotta työpaikkoja kyetään pelastamaan ja uusia työpaikkoja saadaan syntymään.

– Jos työmarkkinajärjestöt pystyvät saavuttamaan hallituksen asettaman kilpailukykytavoitteen muilla keinoilla kuin lakipaketin avulla, tämä käy, kunhan korvaavassa paketissa on riittävästi rakenteellisia, pysyviä elementtejä.

Rehn muistuttaa, että olennainen osa kokonaisuutta olisi palkkamaltti vuodelle 2017.

– Samalla synnytetään toivottavasti vientisektoriin nojaava Suomen malli palkanmuodostukseen. SAK:n tarjous on tältä osin hyvä pohja.

Kolmikannassa valmisteltava paikallisen sopimisen edistäminen edellyttää ministerin mukaan vahvaa luottamusta ja yrityksen asioista hyvin informoituja päätöksentekijöitä myös työntekijöiden puolella.

– Paikallisen sopimisen ja henkilöstön aseman vahvistaminen yritysten päätöksenteossa kulkevat käsi kädessä, kun pyrimme vahvistamaan luottamusta ja tuottavuutta. Lauri Ihalainen käytti tästä äskettäin painavan puheenvuoron.

Samalla Rehn huomauttaa, että työrauhakysymyksissä työmarkkinajärjestöillä on jäänyt urakka pahasti kesken, kun ratkaisun hakemisesta kun sovittiin periaatteessa jo vuoden 2013 työllisyys- ja kasvusopimuksessa.

– Työrauhan paraneminen vahvistaisi luottamusta ja antaisi yrityksille uskoa investoida ja luoda työpaikkoja Suomessa ja Suomeen.

Myös SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoo Maaseudun tulevaisuuden haastattelussa, ettei Suomen nyt kaivata lakkoja.

– Minun mielestäni emme tarvitse minkäänlaisia mielenilmaisuja. Nyt tarvitaan työtä ja talouskasvua, Rinne linjaa.

Rinne toivoo, että työmarkkinajärjestöt pääsisivät palkkasopuun. Hänen mukaansa isoimmat esteet sovun tiellä ovat hallituksen valmisteilla olevat pakkolait ja 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset.

Rinteen mielestä hallitus meni yhteiskuntasopimusneuvotteluissa ennen aikojaan toisen työmarkkinaosapuolen eli työnantajien puolelle.

– Nyt oikea tapa hakea ratkaisua olisi se, että hallitus ikään kuin irrottautuu osapuolen roolista ja palaa takaisin seuraamaan tilannetta ja auttaa tarvittaessa.