Rakennusbuumi panee Tampereen maamerkit uusiksi – onko kaupunki grynderien Eldorado?

Tampere vetää väkeä Itä-Suomea ja pohjoista myöten.

Viime vuonna sen väkiluku kasvoi noin 3 000 asukkaalla, eikä tahti näytä hiipumisen merkkejä.

Tulokkaat aiotaan asuttaa tiiviisti kantakaupunkiin tai ainakin lähelle keskustaa uusille asuinalueille raitiovaunulinjan varrelle.

Noin 20 kilometriä pitkän ratikkaradan työt on aloitettu, ja niiden odotetaan valmistuvan vuonna 2021.

Rautatieaseman viereen kohonnutta 88-metristä Torni-hotellia voi pitää mullistuvan kaupunkikuvan symbolina.

Sitäkin korkeammat tornit puhkaisevat kaupungin siluetin, jos suunnitelmat junaradan päälle nousevasta 500 miljoonan monitoimiareenasta, toimistotaloista ja hotelleista toteutuvat.

Rakennusurakoitsijoille, tai tuttavallisemmin gryndereille, on jo muutenkin rutkasti töitä.

Näsijärven ranta vapautui asuntorakentamiselle, kun autoliikennettä varten louhittiin Suomen pisin tunneli.

Hiedanrannan uudesta asuinalueesta kaavaillaan Hervannan modernia versiota.

Pyynikin kyljessä sijaitsevan Eteläpuiston kohtalo on kuntavaalien kuuma peruna. Se on poikkeuksellisen hieno liikunta-alue paraatipaikalla järven rannalla.

Rantaan mahtuisi noin 2 000 uutta asuntoa.

Keskustan valtuustoryhmä kannatti rantatunnelia, mutta ratikat olisi korvattu edullisemmilla sähköbusseilla.

– Suhtaudumme kunnioituksella tehtyihin päätöksiin, vaikka olisimme olleet eri mieltä, Tampereen entinen apulaispormestari ja keskustalainen vaikuttaja Timo Hanhilahti painottaa.

Hän ei pidä kovaa rakentamista pahana, mutta varovainen pitää olla.

Hanhilahden mukaan Tampereella on osittain sorruttu liioitteluun, mutta monet hankkeista ovat tarpeellisia.

Hän on itse ollut yhdyskuntalautakunnan puheenjohtajana kaavoittamassa kaupungin rantoja.

– Tämän kaupungin vetovoima koostuu silti kaupungin rakennushankkeita ennemmän koulutusmahdollisuuksista, yritystoiminnasta ja kulttuurista.

Minua harmittaa hajaseutujen asukkaiden hankkeiden estäminen ja kieltäminen.

Timo Hanhilahti

Vaikka rakennusbuumin hintalappu hirvittää monia, Hanhilahti ymmärtää nykylinjaa.

Hänen mielestään uusien asuinalueiden rakentaminen kivenheiton päähän kantakaupungista on perusteltua, kunhan myös virkistysalueille jää tilaa.

– Vaarana on, että uutta rakennettaessa vanhat asuinalueet jäävät huonolle hoidolle ja palvelut kärsivät.

Lisäksi ihmisillä pitäisi olla oikeus asua varsinaisen kaupunkirakenteen ulkopuolella.

– Rakennuslupien nihkeä myöntäminen ja palveluiden alasajo haja-asutusseuduilla ovat kiinni kaupungin asenteesta. Minua harmittaa hajaseutujen asukkaiden hankkeiden estäminen ja kieltäminen.

Tampere kasvoi teollisuuskaupungiksi 1800-luvulla Finlaysonin puuvillatehtaan ja Tampellan konepajan vedolla.

Punatiilisten tehtaiden konesaleissa valmistettiin aamusta iltaan kangasta ja paperia. Työläiskaupungin identiteetti muovautui.

Nyt samoissa teollisuushalleissa eri alojen asiantuntijat etsivät kuumeisesti uusia innovaatioita näyttöpäätteiden ääressä. Näissä työhuoneissa vihreillä on vahva jalansija.

Tulevaisuuden Tampereella kävelykatuja peittää lämmitettävä laattapinta. Talojen seinustoilla on puita ja katoilla pienviljelyä, vihreiden kaupunginvaltuutettu Juhana Suoniemi visioi.

Ilmanlaatu keskustassa paranee, kun ihmiset eivät enää autoile ristiin rastiin.

Suoniemi näkee, että jakamistalous on kasvava trendi.

– Jatkossa kaikkien ei tarvitse omistaa kaikkea. Monelle kaupunkilaiselle on kannattavampaa lainata tai vuokrata autoa kuin maksaa jatkuvasti juoksevia kuluja.

Monelle kaupunkilaiselle on kannattavampaa vuokrata autoa kuin maksaa jatkuvasti juoksevia kuluja.

Juhana Suoniemi

Suoniemi uskoo, että kaupungin rakentamisbuumi johtuu taantuman aiheuttamien patoutumien murentumisesta ja johtavien valtuustoryhmien uudistusinnosta.

– Kasvavassa kaupungissa lähiöistymiskehitys voi olla vaarana. On hyvä, että uuden raitiovaunun reitti on seuraavat 30 vuotta täydennysrakentamisen painopisteenä.

Suoniemi muistuttaa, että Suomessa on mahdollisesti vielä miljoona kaupunkeihin muuttavaa ihmistä. Väestönkasvuun on varauduttava.

Tampereella asuu nykyisin yli 20 000 työtöntä ja koulutusmahdollisuudet vetävät nuoria.

Suoniemi haluaisi nähdä eri asumismuodot rinnakkain, jotta alueet eivät eriydy tulotason mukaan.

Suoniemi huomauttaa, että maaltamuutto on ollut aina vilkasta työttömyyskausien aikana.

Häntä harmittaa keskustan nuiva suhtautuminen urbaania elämäntapaa kohtaan.

– Tampereen väestönkasvu ei johdu siitä, että ihmiset pakotettaisiin tänne. Heidän asuntonsa saattaa olla pienempi kuin maalla, mutta ainakin kaikki palvelut ovat lähellä.

Haastattelu ilmestyi alun perin Suomenmaan viikkolehdessä 17.3. Lehden voi tilata täältä.