Rajavartiolaista heti ilmiriita eduskunnan istunnossa – vasemmistoliiton Honkasalo äänestytti asian palauttamisesta perustuslakivaliokuntaan

Rajavartiolaki

Rajavartiolain uudistamisesta eduskunnan hallintovaliokunnassa rutistettu sopu revittiin riekaleiksi heti asian tultua täysistunnon käsittelyyn.

Vasemmistoliiton Veronika Honkasalo arvosteli mietinnön palautekeskustelussa lakiehdotuksen käsittelyä ihmisoikeuksien näkökulmasta kestämättömäksi. Hän vaati asian käsittelyn palauttamista perustuslakivaliokuntaan. RKP:n Eva Biaudet kannatti esitystä. Asiasta jouduttiin äänestämään.

Äänestyksessä asian käsittelyä päätettiin jatkaa hallintovaliokunnan mietinnön pohjalta äänin 103-16. Kaikkiaan 11 edustajaa äänesti tyhjää. Poissa oli 69 kansanedustajaa.

Kaikki vasemmistoliiton salissa olleet 10 edustajaa äänestivät perustuslakivaliokuntaan palauttamisen puolesta. Vihreiden edustajista viisi kannatti perustuslakivaliokuntaan lähettämistä, viisi äänesti tyhjää.

RKP:stä Eva Biaudet äänesti perustuslakivaliokuntaan lähettämisen puolesta, muut RKP:n edustajat äänestivät tyhjää, joukossaan oikeusministeri Anna–Maja Henriksson.

Kiistan ytimessä on kysymys siitä, millä ehdoin Suomi voi sulkea rajansa tilanteissa, joissa Suomeen kohdistuu hybridivaikuttamista.

Honkasalo sanoi, että perusoikeusherkkä lainsäädäntö ei saisi sisältää ristiriitaisia tulkintamahdollisuuksia ja olla sisäisesti ristiriitainen.

– Sitä käsittelyssä oleva rajavartiolain muutos valitettavasti nyt on. Ja sitä on ollut myös lakiin keskittyvä poliittinen keskustelu.

Honkasalo näki myös, että opposition tulkinnat laista rikkovat kansainvälistä oikeutta.

– Se, että tämä tehdään tietoisesti, on huolestuttavaa.

Honkasalon mukaan oppositio on hyödyntänyt turvapaikkapolitiikan kiristämiseksi erittäin järkyttävää globaalia geopoliittista tilannetta. Hän sanoi pitävänsä tätä halpamaisena.

– Ei tässä ole loppujen lopuksi kyse varautumisesta hybridiuhkiin opposition näkökulmasta, vaan siitä, että keskeisiä ihmisoikeuksia halutaan rajoittaa joka tapauksessa.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) piti vaatimusta uudelleen käsittelystä perustuslakivaliokunnassa perusteettomana. Hän sanoi, että valiokunnalla oli käsittelyssään tarvittavat tiedot, eikä uusi käsittely toisi mitään lisäarvoa.

Pitkän väännön vaatineessa mietinnössään hallintovaliokunta linjasi, että turvapaikanhaun keskittäminen yhteen paikkaan, esimerkiksi vain Helsinki-Vantaan lentoasemalle on poikkeustilanteessa mahdollista. Poikkeustapauksiksi määriteltiin lapset, vammaiset ja muut erityisen haavoittuvassa asemassa olevat.

Hallintovaliokunnassa linjauksen hyväksyneet vihreät, vasemmistoliitto ja RKP alkoivat kuitenkin pelätä hallintovaliokunnan tekemien lisäysten rikkovan sittenkin kansainvälistä oikeutta.

Pontta epäilyihin tuli EU-tuomioistuimen viime viikolla tekemästä ratkaisusta, jonka mukaan Liettua toimi EU-oikeuden vastaisesti työnnettyään kesällä 2021 rajan yli pyrkiviä ihmisiä Valko-Venäjälle ja evättyään heiltä mahdollisuuden hakea kansainvälistä suojelua.

Vasemmistoliitossa, vihreissä ja RKP:ssä on epäilty, että EU-tuomioistuimen tuoretta ratkaisua ei ole välttämättä otettu riittävällä tavalla huomioon hallintovaliokunnan mietinnössä. Siksi asia haluttiin vielä tarkistuttaa perustuslakivaliokunnassa.

Mietinnön istunnossa esitellyt hallintovaliokunnan puheenjohtaja Riikka Purra (ps.) kiisti väitteet EU-tuomioistuimen ratkaisun jättämisestä liian vähälle huomiolle.

Purran mukaan EU-tuomoistuimen päätöksen ennakkoratkaisupyyntö ja julkisasiamiehen ratkaisuehdotus ovat olleet käytössä sekä hallituksella, hallintovaliokunnalla että perustuslakivaliokunnalla, eikä päätös siten tarjoa mitään uutta tai olennaista tämän mietinnön tai hallituksen esityksen kannalta.

Kokoomuksen Ben Zyskowicz näki oikeusministeriöstä ja sisäministeriöstä saatujen virkamiesselvitysten pohjalta, että hallintovaliokunnan mietintö ei ole ristiriidassa EU-oikeuden kanssa.

– Ja joka tapauksessa, kun perustuslakivaliokunta ei edes tulkitse EU-oikeutta, ei ole mitään syytä lähettää tätä enää perustuslakivaliokuntaan.

Zyskowicz huomautti, että mikäli EU-komissio katsoo, että säädetty laki on ristiriidassa EU-oikeuden kanssa, se voi aloittaa rikkomusmenettelyn Suomea vastaan. Lopullinen ratkaisu saadaan tällöin EU-tuomioistuimesta.

– Minusta tuntuu, että tässä on viime kädessä kyse siitä, säätääkö lait Suomessa Suomen eduskunta vai esimerkiksi professori Tuomas Ojanen ja Martin Scheinin, Zyskowicz sivalsi.