Rahoituksen professori Rothovius: Fortumin tulisi lopettaa investoinnit Pohjoismaiden ulkopuolelle – kaikki ovat epäonnistuneet

Vaasan yliopiston rahoituksen professori Timo Rothovius katsoo, että Fortumille tulisi antaa valtionomistajan taholta ohjeet pysytellä pohjoismaisessa ydin- ja vesivoimatoiminnassa, koska kaikki Pohjoismaiden ulkopuolelle menneet investoinnit ovat epäonnistuneet.

–  Suutari pysyköön lestissään, Rothovius sanoo STT:lle.

Rothovius toteaa, että Fortumin nykyinen omistuspohja on ongelmallinen. Valtio omistaa yhtiöstä 51 prosenttia, ja loput on pörssin kautta yksityisissä käsissä. Valtio voisi Rothoviuksen mukaan joko luopua enemmistöomistuksestaan tai lunastaa yhtiön pörssistä pois. Nykyisestä mallista aiheutuu jatkuvasti ongelmia, hän toteaa.

Seikkailu saksalaisen Uniperin pääomistajana on vain uusin esimerkki Fortumin vastoinkäymisistä. Sijoitukset Venäjälle eivät koskaan täyttäneet suuria odotuksia ja laitoksia ollaan nyt myymässä paikallisille ostajille, todennäköisesti halpaan hintaan.

Takavuosilta moni muistaa vielä kohut entisen toimitusjohtaja Mikael Liliuksen optioista ja hallituksen palkkioiden korotuksista, sähköverkkojen myynnin Carunalle sekä monet erikoiset käänteet, joiden kautta Fortum väkisin väännettiin mukaan kovan onnen Fennovoima-hankkeeseen.

Nyt Uniperin ja samalla Fortumin sijoitusten kohtalo riippuvat siitä, miten käy Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainassa.

–  Jos sota jatkuu nykyisellään ja energian hinta pysyy korkealla, niin Uniperin tappiot kaasun osalta jatkuvat.

Uniper on perjantaina julkistetun sopimuksen mukaan saamassa luvan siirtää asiakkaidensa maksettavaksi 90 prosenttia kaasun ostohinnasta viimeistään lokakuun alussa. Siten tappiot jatkuvat, mutta jäävät tuntuvasti pienemmiksi.

Toimitusjohtaja Klaus-Dieter Maubachin mukaan Uniper laskee tekevänsä kuuden miljardin euron tappiot syyskuun loppuun mennessä.

Rothoviuksen mukaan Uniperia auttaa se, että sen vesi- ja ydinvoimatuotanto on erittäin kannattavaa.

Fortum ja Suomi ajoivat neuvotteluissa mallia, jossa Uniper olisi pilkottu niin, että kaasuliiketoiminta olisi irrotettu ja siirretty Saksan omistukseen. Rothoviuksen mukaan oli selvää, ettei tällainen ratkaisu onnistuisi.

–  Pilkkominen olisi ollut loistava ratkaisu Suomen kannalta, mutta oli selvää, ettei se saksalaisille käy. Nyt he saavat tuottoa, jos Uniper joskus alkaa tuottaa. Saksalaiset pelastivat tässä oman nahkansa.

Saksa joutuu kuitenkin maksamaan kalliin hinnan siitä, että kaasua käyttävien kuluttajien ja yritysten laskua kevennetään. Liittokansleri Olaf Scholz lupaili jo Uniper-sopua esitellessään, ettei kansalaisia jätetä yksin nousevien kaasulaskujensa kanssa.

–  Se tulee valtavan kalliiksi, jos he siihen lähtevät.

Saksan hallitus on selvästi huolissaan siitä, miten käy, jos kaasun saanti Venäjältä katkeaa. Ulkoministeri Annalena Baerbock sanoi äskettäin haastattelussa, että jos kaasun tulo loppuu, ei Saksa voi enää tukea Ukrainaa, koska sillä on tuolloin täysi työ kansalaiskapinoiden kanssa.

Rothoviuksen mukaan tämä on vain yksi esimerkki siitä, millaisen sotkun Saksa on tehnyt energiapolitiikastaan. Myönteistä on toki se, että Saksa nyt harkitsee kolmen suljettavaksi aiotun ydinvoimalan jatkokäyttöä.

–  Niiden tuotanto on aika pientä suhteessa Saksan kulutukseen, mutta osaratkaisuna se olisi hyvä.