Purra EU:n tarkkailuluokalle joutumisesta: "Suomen toimintaa ei pidetä surkeana"

EU:n valtiovarainministerit päättivät tiistaina virallisesti käynnistää Suomea koskevan liiallisen alijäämän menettelyn, eli toisin sanoen Suomi on nyt asetettu EU:n ”tarkkailuluokalle”.

Suomelle annettiin samalla suositus korjaavasta nettomenopolusta ja aikataulusta, joita noudattamalla liiallinen alijäämä on saatava kuriin. Suomen on nyt esitettävä viimeistään huhtikuun loppuun mennessä tarvittavat toimenpiteet alijäämän pienentämiseksi.

Päätös oli odotettu, koska komissio esitti jo marraskuussa Suomen asettamista liiallisen alijäämän menettelyyn. Menettely käynnistetään, jos jäsenmaan alijäämä ylittää kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Suomen julkisen talouden alijäämä oli 4,4 prosenttia vuonna 2024, ja sen arvioidaan olleen 4,3 prosenttia vuonna 2025.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) totesi Brysselissä, että Suomen pitää nyt sopeuttaa menojaan vuosille 2026–2028. Jos Suomi siis noudattaa komission antamaa korjaavaa nettomenopolkua, alijäämä olisi laskenut hyväksyttävälle tasolle vuonna 2028.

Komission mahdollistama puolustusmenopoikkeuslauseke on voimassa.

– Tämän vuoden osalta poikkeama voitaneen perusteella puolustusmenojen ajoituksen muutoksella, mutta tällä hetkellä on epävarmaa, tarvitaanko lisäsopeutuksia vuonna 2027, jotta komissio katsoisi Suomen noudattavan korjaavaa nettomenopolkua. 

Puolustusmenoja koskeva kansallinen poikkeuslauseke tarkoittaa, ettei puolustusmenoihin tehtyjä lisäyksiä lasketa osaksi alijäämiä.

Purra nosti myös esille mediassa tiistaina olleita uutisotsikkoja ja sanoi, ettei EU:ssa Suomen toimintaa pidetä surkeana.

– Pikemminkin päinvastoin.

Hänen mukaansa seuraavan hallituksen urakka tulee olemaan sopeutuksien osalta vastaavanlainen, ellei suurempi.

Purra sanoo, että hallitus on tekemässä tämän kevään kehysriihessä vähintään täydentäviä säästöjä. Toimenpiteitä ei Purran mukaan tehdä komission vaan Suomen tulevaisuuden vuoksi.

– Ennemmin voi sanoa, että tämä on hallitukselle sellaista peruskauraa, eli näinhän me olemme koko ajan toimineet.

– Mikäli komissio meiltä lisätoimia edellyttää, me ne teemme, Purra lisäsi. 

Tarkkailuluokalle joutuminen on käytännössä yhdistelmä sääntöjä ja neuvotteluja, joita komissio käy jäsenmaan kanssa alijäämän korjaamiseksi. Mitään konkreettisia sopeutustoimia EU ei siis Suomelle suoraan sanele, vaan niistä päättää jokainen jäsenmaa itse.

Käytännössä EU voisi myös sanktioida jäsenmaita esimerkiksi sakoilla, jos sopeutustoimia ei katsota riittäviksi. Tämä on kuitenkin hyvin epätodennäköistä.