Puolustusministeriön Afganistan-selvitys julki – tavoitteet täyttyivät Suomen osalta, Afganistanin osalta eivät
Puolustusministeriö on julkistanut selvityksen Suomen osallistumisesta sotilaalliseen kriisinhallintaan Afganistanissa vuosina 2002–21. Sen mukaan Suomi saavutti osallistumisella kansalliset tavoitteensa läntisen kumppanuusyhteistyön tiivistämisessä sekä Puolustusvoimien osaamisen ja suorituskykyjen kehittämisessä.
Tavoitteessa Afganistanin olojen vakauttamiseksi Yhdysvaltain ja Naton johtamat operaatiot sen sijaan epäonnistuivat, raportissa myönnetään.
Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan osallistumalla Afganistanin operaatioihin Suomi on saavuttanut arvostetun ja luotettavan kumppanin maineen.
– Suomen kahdenvälinen ja monenvälinen puolustusyhteistyö on syventynyt ja Suomen asema Naton kumppanimaana on noussut korkealle tasolle, Kaikkonen toteaa selvityksen alkusanoissa.
Puolustusministerin mukaan osallistumisesta on myös saatu hyötyä kansalliselle puolustukselle, ja muun muassa toimintatapoja ja varusteita on kehitetty kokemusten perusteella.
– Operaatioiden jälkeen Suomella on noin 2 500 erittäin vaativissa olosuhteissa palvellutta sotilasta aktiivipalveluksessa ja reservissä, Kaikkonen muistuttaa.
Suomi maksoi operaatioihin osallistumisesta kalliin hinnan. Operaatioiden aikana kaatui kaksi suomalaissotilasta ja 15 haavoittui.
– Omaisten surua ja yksittäiselle sotilaalle aiheutunutta läpi elämän mukana seuraavaa vammaa ei voi mitata millään mittarilla. Suomi kiittää teitä uhrauksestanne ja kunnioittaa kaatuneiden muistoa, Kaikkonen kirjoittaa.
Rahalliset kustannukset Afganistanin operaatioissa vuosina 2002–2020 olivat selvityksen mukaan yhteensä 315 miljoonaa euroa.
Kansainvälisten joukkojen läsnäolo Afganistanissa päättyi vuosi sitten monelta osin kaoottiseen vetäytymiseen ja evakuointeihin, kun Taleban-liikkeen joukot valtasivat pääkaupungin Kabulin.
Talebanin valtaan paluun jälkeen Afganistanin ihmisoikeustilanne on etenkin naisten ja tyttöjen osalta heikentynyt merkittävästi.
Puolustusministeriön selvityksessä kehutaan Kabuliin viime vuoden elokuussa lähetetyn Puolustusvoimien suojausjoukon toimintaa, mikä tehosti evakuointeja merkittävästi
– Puolustusvoimat suoriutui kansainvälisen avun valmistelusta, toimeenpanosta ja johtamisesta ammattitaitoisesti. — Kansainvälinen yhteistyö muiden maiden asevoimien joukkojen kanssa Kabulissa oli koordinoitua ja tehokasta, selvityksessä päätellään.
Myös suojausjoukon lähettämistä edeltänyt päätöksenteko Suomessa sujui selvityksen mukaan hyvin.
– Selkeä ja yhtenäinen poliittinen tahtotila ja tilannekuva loivat hyvät edellytykset valtiojohdon nopealle päätöksenteolle, selvityksessä todetaan.