Kansallinen Nato-finaali alkoi eduskunnassa – puolustusministeri Savolan mukaan puolustusbudjetin pitämisestä Nato-tasolla linjattava seuraavassa hallituksessa
Eduskunta vie Suomen kansallisen Nato-prosessin loppuun laajassa yhteisymmärryksessä Suomen ja Ruotsin jäsenyysprosessien mahdollisesta erkanemisesta huolimatta.
Eduskunta aloitti tiistain istunnossaan Pohjois-Atlantin sopimukseen liittymisen ensimmäisen käsittelyn ulkoasiainvaliokunnan mietinnön pohjalta. Historiallisen päätöksen hehkuttamisen ohessa prosessia kohtaan tuotiin kritiikkiäkin varsinkin vasemmistoliitosta.
Puolustusministeri Mikko Savola (kesk.) muistutti, että seuraavan hallituksen on linjattava Suomen puolustusbudjetin pitämisestä Nato-tasolla.
Savola totesi, että Naton suorituskykytavoitteet hyväksyttiin viime viikolla Naton puolustusministerikokouksessa. Savolan mukaan Suomen on pidettävä kiinni kahden prosentin tavoitteesta jatkossakin.
– Tällä hetkellä me sen täytämme, seuraavan hallituksen on tästä tehtävä edelleen linjauksia.
Puolustusministerin mukaan Natossa on asiassa tavallaan kaksi kategoriaa.
– On ne maat, jotka sanovat, että tämä kaksi prosenttia tulee olla lattia, mutta sitten on ne maat, jotka vasta pyrkivät sinne kahden prosentin tavoitteeseen. Näitäkin on aika monta meillä puolustusliitossa vielä, eli yhteistä tehtävää tämän osalta on. Suomi nämä kriteerit täyttää ehkä jopa paremmin kuin useat Naton jäsenmaat, Savola muistutti.
Savolan mukaan on hyvä huomata, kuinka vahva tuki Naton puolustusministerikokouksessa sekä Suomen että Ruotsin yhteiselle Nato-jäsenyyspyrkimykselle tuli.
– Se tuli kautta linjan ja vahva viesti siitä, että ennen Vilnan kokousta molempien maiden tulee olla hyväksyttyinä puolustusliitossa.
Savolan mukaan Suomen ja Ruotsin välillä on erittäin vahva luottamus.
– Itse olen oman kollegani Pål Jonsonin kanssa oikeastaan viime viikkoina ollut enemmän yhteyksissä kuin oman vaimoni kanssa, mutta olemme hyvin luottamuksellisessa suhteessa Ruotsin kanssa ja emme tee yllättäen mitään sellaista, mistä toinen ei tietäisi.
Suomen kansallisen Nato-prosessin päättävän mietinnön esitellyt ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) totesi, että eduskunnan laajan yksimielisyyden vuoksi mietintö on historiallisuudestaan huolimatta varsin suppea, toteava ja epädramaattinen. Halla-ahon mukaan sisältöä enemmän huomiota on saanut mietinnön käsittelyaikataulu.
Halla-ahon mukaan siihen, pitäisikö eduskunnan käsitellä mietintö jo ennen vaalitaukoa vai vasta kaikkien jäsenmaiden ratifioinnin jälkeen, ei ole itsestäänselvästi oikeaa tai loogista vastausta.
– Kummallekin toimintatavalle olisi löydettävissä perusteita ja myös esimerkkitapauksia muista Naton jäsenmaista.
Halla-aho huomautti, että aikataulukysymys alkoi kuitenkin näyttää politisoitumisen merkkejä.
– Nopeammasta ja hitaammasta menettelystä alettiin käyttää sellaisia latautuneita sanoja kuin ”hätäily” tai ”vitkuttelu”.
Halla-aho sanoi oman näkemyksensä olleen, että jakolinjojen muodostuminen ja toista mieltä olevien motiiveilla spekulointi vaalien aikana asiallisesti ottaen toissijaisesta kysymyksestä ei olisi ollut maan etu. Hän sanoi nähneensä, että asia on parempi hoitaa pois päiväjärjestyksestä, kun siihen ei varsinaista estettäkään ole.
Eduskunta päättää mietinnön pohjalta viimeisinä töinään Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin sopimukseen eli Naton perustamissopimukseen, jossa määrätään liittokunnan toiminnan periaatteista ja jäsenten velvollisuuksista. Lopullista äänestyspäivää ei ole vielä lyötu lukkoon.
Suomen liittyminen Pohjois-Atlantin sopimukseen tulee voimaan, kun Suomen liittymiskirja talletetaan Yhdysvaltojen hallituksen huostaan. Sitä ennen on saatava vielä puuttuvat ratifioinnit Turkilta ja Unkarilta.
Suomen ja Ruotsin Turkin kanssa viime kesänä Naton huippukokouksessa allekirjoittamaa yhteisymmärrysasiakirjaa on arvosteltu välillä lujaakin. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) painotti, että ilman asiakirjaa ratifioinnit eivät olisi lähteneet liikkeelle.
– Olemme saaneet ratifioinnit 28 maalta, ja nyt käymme sitten viimeisiä keskusteluja Unkarin ja Turkin kanssa. Turkin puolelta on ilmoitettu, että Suomi on täyttänyt nämä yhteisymmärrysasiakirjan keskeiset kohdat. Pallo on nyt selvästi sitten Turkin päässä näiden jatkotoimien osalta, Haavisto selvitti.
Keskustan Anu Vehviläinen huomautti, että ulkoasiainvaliokunta teki hallituksen esitykseen tärkeän ponsimuutoksen, jonka myötä Ruotsin jäsenyyttä ei tarvitse hyväksyä myöhemmin erikseen, vaikka Suomi hyväksyttäisiin Natoon ennen Ruotsia.
Vehviläinen piti ilahduttavana, että Ruotsissakin ollaan arvioimassa myös omaa hyväksymisprosessia ja aikataulua uudelleen.
– Ja näillä näkymin he aloittavat sen käsittelyn nyt maaliskuussa, ja voi olla, että tässä tietyllä tavalla langanpäät yhtyvät toisiinsa.
Liittoutumiskysymyksessä hyvin yksituumaisen eduskunnan Nato-finaaliin toi toista näkökulmaa vasemmistoliitto, jonka useat edustajat äänestivät viime keväänä hakemuksen jättämistä vastaan.
Vasemmistoliiton Veronika Honkasalo sanoi surreensa koko viime kevään sitä, että ettei demokraattiselle keskustelulle Ukrainan sodan seuraamuksista jäänyt juuri minkäänlaista tilaa.
– Suomen valtasi nopeasti militarisoitunut ilmapiiri, jossa yksikin epävarma tai kriittinen mielipide tulkittiin Venäjän imperialistisen hallinnon tukemiseksi.
Honkasalon mukaan vähemmälle huomiolle jäivät myös puheet ihmisoikeuksista ja oikeusvaltiosta, joita pidettiin toisarvoisina.
– Yhtäkkiä myös Suomessa oltiin valmiita joustamaan ihmisoikeuksista niin rajalainsäädäntöön liittyen kuin suhteessa Turkkiin ja yhteisymmärryspöytäkirjaan.
Honkasalo kertasi hylkineensä Nato-jäsenyyttä myös siksi, että se lisäisi asevarustelua ja sotilaallisia jännitteitä ja Suomi joutuisi liittoutumaan Turkin ja Unkarin kaltaisten maiden kanssa.
– En itsekään osannut odottaa, että skenaarioni osoittautuisivat toteen näin hyvin. Me olemme tilanteessa, jossa kaksi Nato-jäsenyyden kirkkaasti täyttävää jäsenehdokasta, Suomi ja Ruotsi, joutuvat erikseen neuvottelemaan erillisellä kaistalla Turkin kanssa.
Honkasalon mukaan tällainen prosessi kertoo ennen kaikkea syvistä ongelmista Naton sisällä ja syö Naton uskottavuutta.
– Ja mihin tämä sietämätön pitkittynyt prosessi on sitten Suomen kannalta johtanut? Se on johtanut siihen, että olemme nöyrtyneet autoritäärisen vallan edessä ja olemme päätyneet tinkimään ulkopolitiikkamme ihmisoikeusperustaisuudesta.
Honkasalo piti myös demokratian kannalta ongelmallisena, että eduskunta hyväksyy hallituksen Nato-esityksen etukäteen.
– Nyt sitten odottelemme täällä Naton eteisessä, koska Turkki ja Unkari suostuvat päästämään meidät sisään. Olisi myös ollut legitiimimpää, että seuraava eduskunta olisi saanut tehdä päätöksen, Honkasalo ryöpytti.