Puolueet STT:n kyselyssä: Sotimisen välttäminen ei saa tuoda venäläisille suoraan oikeutta turvapaikkaan Suomessa
Suurimmat eduskuntapuolueet katsovat, ettei venäläisillä pitäisi olla automaattisesti oikeutta turvapaikkaan Suomessa, jos he haluavat välttää sotimisen Ukrainassa.
– Sen, että välttelee Venäjällä asepalvelusta, ei tule automaattisesti oikeuttaa turvapaikkaan. Olemme hyvin rajoittavan linjan kannalla rajan suhteen tässä tilanteessa, toteaa esimerkiksi kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jukka Kopra STT:lle.
Tiukimmin asiaan ottaa kantaa perussuomalaiset, jonka mukaan turvapaikkahakemuksia ei tulisi ottaa enää ollenkaan käsittelyyn.
– Raja täytyy pystyä kansallisen turvallisuuden vuoksi sulkemaan niin, että turvapaikanhakuun ei oteta ihmisiä, sanoo ryhmäjohtaja Ville Tavio.
Tämä merkitsisi nykyiseen lainsäädäntöön muutoksia. Tällä hetkellä turvapaikkaa voi hakea normaalisti. Pelkkä liikekannallepano tai asevelvollisuus eivät riitä turvapaikkaperusteiksi. Sen sijaan turvapaikkaan voi olla peruste esimerkiksi, jos voidaan todeta, että asevelvollisuudesta kieltäytyvään kohdistuisi poliittista vainoa, toteaa sisäministeriön maahanmuutto-osaston päällikkö Minna Hulkkonen STT:lle.
Suojeluun voi Hulkkosen mukaan olla perusteita myös, jos asepalveluksessa joutuu tekemään esimerkiksi sotarikoksia.
Turvapaikkahakemukset käsitellään aina yksilökohtaista harkintaa tehden.
Useat kansanedustajat ovat esittäneet viime päivinä omia näkemyksiään venäläisten asepalvelusta välttävien turvapaikkaoikeudesta Suomessa. STT kysyi SDP:n, keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten eduskuntaryhmiltä tiistaina kantaa asiaan puhelimitse.
Pääministeripuolue SDP katsoo, että on syytä ainakin toistaiseksi jatkaa yksilökohtaista harkintaa turvapaikkahakemuksissa. Tilanne muuttuu kuitenkin koko ajan.
– Joudumme lainsäädännöllisesti koko ajan tarkastelemaan, vastaako lainsäädäntö nykyistä turvallisuustilannetta, ryhmän varapuheenjohtaja Kristiina Salonen toteaa.
Hallituskumppani keskusta on samoilla linjoilla.
– Liikekannallepanon pakoilu ei voi olla mikään automaattinen turvapaikan saamisen peruste, sanoo ryhmän varapuheenjohtaja Jouni Ovaska.
Ovaska muistuttaa, että ne, jotka Venäjältä lähtevät liikekannallepanoa pakoon, eivät ole välttämättä sotaa vastaan.
– He saattavat jopa tukea sotaa, mutta eivät halua itse siihen osallistua.
Kysymys on myös Suomea laajempi.
– Jos päästäisimme kymmeniä tai jopa satoja tuhansia nuoria venäläisiä miehiä turvapaikkahakemuksen turvin Eurooppaan, se saattaisi aiheuttaa epävakautta entistä enemmän. Venäläiset voivat matkustaa muuallekin, Ovaska sanoo.
Venäläisten jättämien turvapaikkahakemusten määrässä Suomessa on ollut viime päivinä pientä kasvua. Maahanmuuttoviraston mukaan kokonaismäärä on edelleen pieni, ja hakemuksia jätettiin esimerkiksi maanantaina yhteensä 35.
STT kysyi puolueilta myös, pitäisikö Suomen ja Venäjän rajalle rakentaa raja-aita. Puolueet ovat valmiita tukemaan raja-aitaa, jos rajaviranomaiset pitävät sitä järkevänä.
– Rajavartiolaitoksen signaali pitää ottaa vakavasti, sanoo muun muassa kokoomuksen Kopra.
Rajavartiolaitoksen mukaan itärajan osittainen aitaaminen on tarpeen turvallisuusympäristön muutosten vuoksi. Asiasta uutisoi maanantaina Uutissuomalainen.
SDP:stä kerrotaan, ettei puolue asettuisi vastustamaan suomalaisten turvallisuuden vahvistamista.
– Jos viranomaiset katsovat raja-aidan olevan välttämätön, hallituksen tehtävä on kaikin tavoin pystyä mahdollistamaan rajavalvonnan mahdollisimman hyvä toiminta, Kristiina Salonen sanoo.
Keskustan mukaan rajavartiolaitoksen asiantuntijoiden näkemykset ja suositukset on huomioitava tarkkaan. Keskusta on valmis kaikkiin toimiin, jotka lisäävät suomalaisten turvallisuutta.
– Varsinaisen aidan rakentamiseen menee aikaa, eli se on sitten merkittävä panostus tulevien vuosikymmenien ajaksi, Ovaska sanoo.
Perussuomalaiset korostaa, että pelkästä raja-aidasta ei ole apua, jos sen saa ylittää ilman seurauksia.
Raja-aidasta on tarkoitus käydä hallituksessa keskustelua lähipäivinä.
Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) ei ehtinyt tiistaina kommentoida turvapaikkaoikeuteen ja raja-aitaan liittyviä kysymyksiä STT:lle. Mikkonen sanoi tiistaina Ylen aamun haastattelussa, että raja-aidasta tarvitaan hallituksen yhteinen näkemys. Aidasta aiheutuu kustannuksia, jotka riippuvat esimerkiksi rakennettavan aidan pituudesta.
Mikkosen mukaan koko 1 300 kilometrin rajaa ei aidattaisi vaan sellaisia kohtia, mistä voisi olla helppo tulla Suomeen.
