Pula työvoimasta on nyt todellinen, kertoo Teollisuusliiton kysely – Riku Aalto: Näin saadaan kertaheitolla yli satatuhatta uutta rekrytoijaa lisää

Lähes kahdella kolmasosalla teollisuuden työpaikoista on nyt olemassa tai lähiaikoina syntymässä pula työntekijöistä, arvioivat alan pääluottamusmiehet Teollisuusliiton kyselyssä.

Runsaat 40 prosenttia vastaajista kertoo, että pula työntekijöistä on olemassa jo nyt, minkä lisäksi viidennes arvioi sellaisen syntyvän lähivuosina.

Vastaajien mukaan vain ani harva yrityksistä on nostanut palkkoja, jotta työntekijöitä ei rekrytoitaisi muualle. Sen sijaan noin joka kymmenes vastaaja kertoo, että työpaikalla on tänä vuonna otettu käyttöön rekrytointipalkkio työvoimapulan helpottamiseksi. Kuudessa prosentissa yrityksistä vastaava järjestely on ollut jo aiemmin käytössä.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ehdottaa kaikille alan työnantajille vähintään tuhannen euron rekrytointipalkkiota työntekijätason tehtäviin. Palkkio on tarkoitettu työntekijälle, joka on edistänyt uuden työntekijän palkkaamista.

–  Näin tähän maahan saadaan kertaheitolla teollisuuteen yli satatuhatta uutta rekrytoijaa lisää työvoimapulan ajaksi, Aalto perustelee liiton tiedotteessa.

Aalto myös soimaa elinkeinoelämää palkkakilpailun puutteesta. Hänen mielestään olisi perusteltua, että yritykset pyrkisivät ehkäisemään työvoimapulaa palkkauksen ja koulutuksen avulla.

Kyselyn mukaan kolmannes yrityksistä järjestää koulutuksia työntekijöiden osaamisen päivittämiseksi tai suunnittelee koulutusten aloittamista. Yhtä suuri osuus kouluttaa tai aikoo kouluttaa itse työntekijöitä tehtäviin, joihin se ei ole löytänyt valmiiksi päteviä ihmisiä.

Sen sijaan 60 prosenttia yrityksistä ei pääluottamusmiesten mukaan kouluta edellä kuvatuista syistä eikä yli 90 prosenttia ole nostanut palkkoja työntekijöiden pitämiseksi.

Taloudellisen tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta pitää yllättävän alhaisena lukuna sitä, että pääluottamusmiesten mukaan vain kaksi prosenttia yrityksistä on nostanut palkkoja työntekijöiden pitämiseksi ja toiset kaksi prosenttia suunnittelee samaa.

Hän kertoo Etlan Antti Kauhasen kanssa tekemästään tutkimuksesta, jonka mukaan vanhojen työntekijöiden palkat ovat nousseet erityisen paljon vuosina, jolloin teollisuuden työpaikoille on palkattu uutta väkeä.

–  Se viittaa juuri siihen, että kun toimipaikat yrittävät lisätä työntekijöitä, ne nostavat vanhojen työntekijöiden palkkoja enemmän kuin työehtosopimukset määräävät, Maliranta sanoo.

Tutkimus perustui rekisteriaineistoon, eli siinä olivat mukana lähes kaikki Suomen teollisuuden työntekijät. Ilmiö kertoo siitä, että työvoiman kysynnän kasvaessa yritysten pitää huomioida myös vanhat työntekijänsä. Maliranta soveltaisi samaa ajatusta rekrytointipalkkioiden käyttöön.

–  Vanhat työntekijät voivat ottaa palkkion käytön merkkinä siitä, että heidän omissa palkoissaankin on neuvotteluvaraa.

Maliranta kuvailee työllistymispalkkion yleistymistä kiinnostavaksi ilmiöksi, joka sopii yleiskuvaan työvoimapulasta. Hän huomauttaa, että osaavista työntekijöistä käytävä kamppailu on jossain määrin nollasummapeliä yritysten välillä. Kansantalouden tuottavuus kuitenkin nousee, kun työntekijät liikkuvat korkeamman tuottavuuden yrityksiin.

–  Yritykset kamppailevat siitä, missä osaavat työntekijät työskentelevät. Rekrytoinneilla työntekijät yritetään saada yrityksestä toiseen, hän sanoo.

Malirannan johtama Labore tunnettiin viime viikkoon asti Palkansaajien tutkimuslaitoksena.

Teollisuusliiton kysely vahvistaa käsitystä Suomen kohtaamasta työvoimapulasta syntyvyyden laskiessa.

Aiemmin syksyllä Teknologiateollisuus-etujärjestö varoitti, että ala tarvitsee 130  000 uutta osaajaa seuraavien kymmenen vuoden sisällä.

Palkansaajien järjestönä toimivan Teollisuusliiton kyselyssä on mukana vastaajia esimerkiksi myös metalli- ja kemianteollisuudesta sekä autoalalta. Autoalalla joka neljäs vastaaja kertoi, että henkilöstölle on luotu tai ollut jo aiemmin käytössä palkitsemisjärjestelmä rekrytointien nopeuttamiseksi.

Autoala erottuu edukseen myös sellaisen koulutuksen järjestämisessä, jolla päivitetään työntekijöiden osaamista työvoimapulan ehkäisemiseksi.

Teollisuusliitosta painotetaan, että teknologiateollisuuden sektori on kyselyssä kaikkein edustavin. Sen tulokset vastaavat koko kyselyn tuloksia työvoimapulan, palkkojen nostamisen ja työllistämispalkkion osalta.

Mika Malirannan mukaan teollisuusyritysten työvoimapulan myönteinen puoli on se, että se todistaa lupaavasta yritystoiminnasta.

–  Jos näin [työvoimapulaa] ei olisi, se olisi todella ankeaa, koska silloin he eivät näkisi toimintaedellytyksiä Suomessa, Maliranta sanoo.

Teollisuusliiton kyselyyn vastasi runsaat tuhat pääluottamusmiestä lokakuun alkupuoliskolla.