Puheenjohtajajaehdokkuutta pohtiva Hilkka Kemppi julkisti korjaussarjan keskustalle – "Puheenjohtaja ei saa nimetä itseään valtiovarainministeriksi"

Keskustan puheenjohtaja ei saa nimetä itseään valtiovarainministeriksi, katsoo keskustan puheenjohtajaehdokkuutta harkitseva kansanedustaja Hilkka Kemppi.

Kemppi katsoo pamfletissaan  keskustan korjausliikkeeksi, että puolueen johtaminen vaatii nyt enemmän aikaa ja voimaa, kun työnsä alussa oleva valtiovarainministeri pystyy antamaan.

– Valtiovarainministeri ei pysty kuuntelemaan tarpeeksi, olemaan mukana politiikan muotoilussa ja johtamaan työntekijöitä ja kenttää arjessa. Keskustan puheenjohtajan tulee olla tulevaisuuteen uskova innostaja, Kemppi linjaa. Hän sanoo tekevänsä päätöksensä mahdollisesta ehdokkuudesta alkuviikosta. 

Kempin mielestä puheenjohtajan tulee käynnistää laaja tulevaisuustyö, jossa on kolme osaa: politiikan kärkien kirkastaminen, viestinnän tuominen 2020-luvulle ja puoluerakenteen uudistaminen niin, että jäsenten osallisuus kasvaa.

– Pois turhat kokoukset ja tilalle vaikuttamisen paikkoja. Myös viestintään tarvitaan korjausliike, sillä usein joku muu ehtii jo viestiä saavutuksistamme hallituksessa omanaan ennen kuin keskusta herää. Puheenjohtajalla tulee olla intohimoa ja osaamista ihmisten ja kokonaisuuksien johtamiseen.

Myös keskustan puoluekoneisto on Kempin mukaan ruostunut.

– Niin kuin hallitusohjelmassa luvattiin Suomen puolesta,  keskustan tulee antaa lupaus kansalaisille ja jäsenillemme oman politiikkamme uudistamisesta. 

Kempin mukaan eduskunnassa tarvitaan omantunnon kysymyksiä, mutta nykyinen tapa välttää arvokysymyksissä keskustelua ja linjanvetoa ei kirkasta puoluetta.

– Keskusta väistää liian usein kuumat kysymykset. Puoluekokous on paikka vaikuttaa linjoihin, mutta harvat käyttävät sitä. Puoluekokouksen poliittinen keskustelu hukkuu kerta toisensa jälkeen henkilövalintojen jalkoihin. Keskustan puheenjohtajan tulee myös seistä puoluekokouslinjojen, kuten vastikkeettoman perustulomallin takana, jota keskusta on kannattanut 80-luvulta saakka. Valtio ei voi olla esteenä, kun ihminen haluaa päästä työhön kiinni. 

Kemppi näkee, että keskustan tulee päivittää hyvinvointivaltio 2020-luvulle – ja maalata ensimmäiset askeleet perille.

– Näköalattomuuden on loputtava. Tulee taistella uudistavana voimana luutuneita rakenteita vastaan. Tunnistaa säilyttävän oikeiston ja holhoavan vasemmiston rajat. Pienestä ihmisestä tulee pitää huolta. Paikallisuus, kohtuullisuus, yhteisöjen tukeminen, vapaaehtoisuudesta palkitseminen, vastuullinen vapaus ja yrittäjyydestä kiittäminen kuuluvat keskustalaisuuteen. Sivistys on teknologian ja globaalin kilpailun myötä korostunut punainen lanka perille.

Asikkalalainen ensimmäisen kauden kansanedustaja haluaisi keskustasta Suomen johtavan sivistyspuolueen.

– Keskustan tulee nostaa Suomi globaalin osaamisen kärkeen. Keskusta on ainoa koulutusmyönteinen puolue, joka osaa arvostaa tutkintojen rinnalla myös vapaata sivistystyötä, monin tavoin hankittua osaamista ja nostaa ammatillisen koulutuksen riittävään arvoonsa.

Kempin mielestä koulutuspolitiikan tulee nousta keskustan linjojen kärkeen.

– Keskustan tulee sanoa ääneen, että olemme epäonnistuneet koulutuspolitiikassa viime vaalikaudella ja aliarvioineet sivistyksen merkitystä jo pidempään – nyt tulee suunnanmuutos. En ole kuullut tätä vielä kummankaan jo asettuneen puheenjohtajaehdokkaan suusta.

Keskustan tulee Kempin mielestä myös katkaista lapsiperheköyhyys ja nuorten syrjäytyminen ja pitää huolta, että tasa-arvo toteutuu kaikkialla Suomessa. Monikuntalaisuudesta on tehtävä keskustan 2020-luvun aluepolitiikan kärki.

– Olemme jo liian pitkään katsoneet sivusta alati vääristyvää kunnallisverotusta. Ihmisen elämä ei enää ole useinkaan vain yhteen paikkaan sidottua, vaan elämä on monella eri paikkakunnalla. Kunnallisvero tulee voida jakaa useampaan osoitteeseen, palveluita tulee saada joustavasti ja hallinto ei saa vääristää kuntataloutta. Miksi monikuntalaisuus on pysähtynyt hallinnon haasteisiin, vaikka se on suuri aluepoliittinen vastaus? Keskustan puheenjohtajalta ei saa loppua rohkeus.

Kempin mielestä on myös aika sanoa ääneen, että Suomen huoltovarmuus on keskustan harteilla.

– Ilman vahvaa keskustaa Suomessa ei olisi lähiruokaa, lähienergiaa eikä kestävää eläkejärjestelmää. Nämä ovat kohtalon kysymyksiä niin ilmaston, kuin Suomen turvallisuudenkin kannalta, Kemppi muistutttaa.