Puheenjohtajaehdokas Jenny Hasu: Puoluevaltuuston kokous on kuin keskustalaisten nokipannukahvit

Suomenmaa esittelee juttusarjassaan viikon aikana kaikki kolme keskustan puoluevaltuuston puheenjohtajaksi pyrkivää henkilöä. Uusi puoluevaltuusto kokoontuu viikonloppuna Kuopiossa. Esittelyvuorossa on kymenlaaksolainen Jenny Hasu.

Miksi haet keskustan puoluevaltuuston puheenjohtajaksi?

Keskustan merkitys poliittisena voimana Suomessa on olla sillanrakentaja, olla puolue, joka tekee eteenpäin menevää päätöksentekoa. Tästä keskustan osaamisen uusiutumisesta vastaa puoluevaltuusto ja tätä työtä haluan olla kehittämässä.

Minulla on useampien muiden keskustalaisten tavoin politiikan ohjaavana voimana kotiseuturakkaus, jota kirittävät maailman muutokset. Keskustan pitää olla tunnettu termeistä turvallinen, uudistusmielinen ja rohkea. Rohkea on laatusana, jota on tällä hetkellä vaikea liittää yhteenkään toiseen puolueeseen. Kun näistä asioista keskustellaan, me osaamme yhdistää paikalliset tarpeet ja liittää siihen rohkeutta, jota päätöksenteko tarvitsee.

Keskustan DNA:han on sisäänrakennettu ongelmanratkaisu halu, joka välittyy ihmisten kautta. Politiikasta on tullut kompromissien sijaan poissulkemista, missä etenkin kuntapuolella vauhti tuntuu vain kiihtyvän.

Millaisena näet puoluevaltuuston roolin keskustassa? Miten kehittäisit puoluevaltuustoa?

Puoluevaltuusto on keskustakentän utelias uuden luoja. Sääntömääräisiin kokouksiin kokoonnutaan keskustelemaan politiikan pitkästä kaarista, tämän roolin vahvistaminen pitää jatkua.

Puoluetyössä uudistaminen ja toimeenpanon taito kulkevat käsi kädessä. Toimeenpanossa yhdistetään nämä kaksi, siitä mitä itse teemme ja mitä saamme muut keskustalaiset yhdessä tekemään puolueen ajamien tavoitteiden edistymisen eteen. Puoluevaltuusto on tulkki ja viestinviejä laajana joukkona. Kokouksissa julkaistavan kannanoton jatkokehittämisen toimiksi tulee lähteä meistä liikkeelle.

Puoluevaltuuston kokous on kuin keskustalaisten nokipannukahvit, jossa jaetaan politiikan onnistumiset ja haetaan tukea pulmallisiin tilanteisiin kentällä. Tavoitteena on se, että kokouksesta lähdetään sellaisella mielellä kotiin, mikä kantaa myös ne harmituksen hetket.

Mikä on lääkkeesi keskustan kannatusalhoon?

Tutkimusten mukaan ihmiset eivät yhdistä selviä politiikan kokonaisuuksia keskustaan. Ihmisten pitää tietää, mitä mieltä keskusta on asioista. Kyse ei ole yksin viestinnästä, vaan myös oman politiikan linjan pitkäjänteisyydestä. Keskustan pitää lähteä luomaan omaleimaista linjaa, josta suomalaiset sen tunnistavat.

Mikko Savola esitti keväällä, että puolue väelle pitäisi tässä ajassa tarjota koulutusta energia-asioista. Toivottavasti tämän kaltaiset avaukset saavat jatkoa. Alkiolainen itsekasvatus pitää palauttaa keskustaan. Emme voi pärjätä politiikan pelikentillä, jos huolto ei toimi.

Millainen keskustalainen olet?

Piirikokouksessa sanoin hiljattain, että olen sellainen melko tavallinen keskustalainen. Kuntapäättäjä, maisteri, nainen. Olen mukana politiikassa siksi, että asioihin ja kehitykseen voi vaikuttaa. Tartun asioihin ja puhun niistä rohkeasti, uudistusmielen olen saanut kodin perintönä. Oman piirin toiminnanjohtaja sanoi, että olen rajoja rikkova ja tarvittavan rasittava.

Tuleeko keskustan pyrkiä myös seuraavaan hallitukseen?

Johannes Virolainen on sanonut, että oppositioon ei koskaan pyritä. Oppositiosta voi tarvittaessa hakea vauhtia omaan tekemiseen. Suomen kansa tulee näyttämään sen paikan missä keskusta toimii seuraavat neljä vuotta.

Mikä eläin olisit ja miksi?

Veikeä Kettu. Sama pehmokettu on kulkenut mukanani läpi elämän, siitä on kuvia niin Kittilästä, kuin Heinolan sillaltakin. Kettu on sellainen vekkuli saalistaja.