PT:n ja Etlan johtajat yhtä mieltä: eläkeputki tulisi poistaa – toinen ryydittäisi poistoa työvoimaneuvonnalla, toinen houkuttelisi eläkeläisiä töihin
Eläkeputken poistaminen on tärkeä muttei riittävä keino parantaa yli 55-vuotiaiden työllisyyttä hallituksen tavoitteen mukaisesti, arvoivat kahden taloudellisen tutkimuslaitoksen johtajat.
Palkansaajien tutkimuslaitosta luotsaava Elina Pylkkänen sanoo, että eläkeputki luo työmarkkinoille ja ihmisten mieliin haitallisen rakenteen, joka edistää vanhemmista työntekijöistä luopumista.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Aki Kangasharju on samoilla linjoilla.
– Putken poisto ei saa ikääntyneitä työllistymään yhtään useammin kuin ennen, mutta se hidastaa työttömäksi joutumista. Se parantaa työllisyyttä nimenomaan siten, ettei irtisanota suoraan vanhemmasta päästä, Kangasharju sanoo.
Eläkeputkella tarkoitetaan työttömyysturvan lisäpäiviä, eli iäkkäimpien työttömien mahdollisuutta saada ansiosidonnaista työttömyysturvaa eläkeikään saakka.
Putkeen voi päästä nykyisin 62-vuotiaana. Alaikärajaa on nostettu jo usean kerran, viimeksi tämän vuoden alussa yhdellä vuodella. Hallitus nosti ikärajaa työmarkkinajärjestöjen esityksen mukaisesti.
– Putkea on lyhennetty jo niin paljon, että nyt se kannattaisi poistaa kokonaan. Ei sitä tietenkään tarvitse heti saattaa voimaan, vaan asteittain, sanoo Kangasharju.
Viime kuussa budjettiriihessä hallitus antoi työmarkkinajärjestöjen tehtäväksi parantaa yli 55-vuotiaiden työllisyyttä vähintään 10 000 ihmisen edestä. Järjestöillä on marraskuun loppuun asti aikaa antaa esityksensä tavoitteen saavuttamiseksi.
Hallituksen toimeksianto ei mainitse yksittäisiä toimenpiteitä, mutta julkisuudessa on arvioitu, että tavoitteen saavuttaminen on vaikeaa ilman työttömyysputkeen koskemista. Näin on todennut muun muassa yhden neuvotteluosapuolen johtaja, STTK:n Antti Palola.
Palola on kuitenkin myös sanonut, että heikennyksen tekeminen olisi työntekijäpuolella äärimmäisen vaikeaa. Työnantajia edustava Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) kannattaa putken poistoa kokonaan.
Pylkkäsen mukaan porkkanaksi putkesta luopumiselle tarvittaisiin valtion rahoittamia toimenpiteitä, kuten tukea koulutukseen ja osaamiseen sekä työssä jaksamiseen niin henkisesti kuin fyysisesti.
Kangasharju arvioi, että kaikenlainen apu työn etsintään olisi hyvä porkkana. Esimerkiksi palkkatukeen hän suhtautuu skeptisemmin, koska käytettyihin resursseihin nähden se lisää työllisyyttä vähän.
– Työvoimaneuvontaa kannattaa työttömille lisätä. Sitä on Suomessa niin vähän.
Loppukesällä eläkeputken poistoa puolsi valtiovarainministeriö, joka esitteli sen osana yli 55-vuotiaiden työllisyyttä lisääviä ehdotuksia. Paketille oli laskettu yhteensä 30 000 työllisen vaikutus. Mittaluokka oli ministeriön mukaan ”karkea arvio”, josta osa vaikuttaisi vasta ”hyvin pitkällä aikavälillä”.
Ikääntyneiden työllisyys puhuttaa, sillä Suomi on asiassa tuntuvasti jäljessä länsinaapuriaan. Ministeriö huomautti, että viime vuonna 55–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 11 prosenttia korkeampi Ruotsissa kuin Suomessa. Suomessa luku oli noin 67 prosenttia.
PT:n Pylkkänen ja Etlan Kangasharju ovat yhtä mieltä siitä, että pelkkä eläkeputken poistaminen ei riitä järjestöille asetetun työllisyystavoitteen saavuttamiseksi.
Pylkkänen sanoo, että Finanssivalvonnan tilastojen mukaan maaliskuussa lisäpäivistä nautti noin 7 000 suomalaista, eikä heitä vastaava joukko työllistyisi automaattisesti etenkään lyhyellä aikavälillä, jos putki poistuisi.
Kangasharju kuitenkin uskoo, että putken poisto toisi joitain tuhansia työllisiä.
Pylkkänen parantaisi ikääntyneiden työllisyyttä myös jo eläköityneiden puolelta. Eläkeikäisten työntekijöiden palkkaaminen varta vasten räätälöityihin tehtäviin osa-aikaisilla työsopimuksilla edistäisi hiljaisen tiedon säilymistä yrityksissä ja parantaisi ikääntyneiden viihtymistä töissä.
– Siinä ei ole mitään hävittävää, jos tällainen järjestelmä otettaisiin käyttöön. Se kasvattaisi työvoimapotentiaalia. Ruotsissa sitä on pystytty tekemään erinomaisen hyvin verokannusteilla.
Myös Kangasharjun mukaan työllisyyden parantamista pitää katsoa yhtä toimenpidettä laajemmin.
– Nopein tapa parantaa työllisyyttä on parantaa yritysten kilpailukykyä. Kun vienti vetää, se on paljon tehokkaampaa kuin mitkään työllisyystoimenpiteet.
Kaksikko on eri linjoilla sen suhteen, kuinka optimistisia he ovat työmarkkinajärjestöjen tehtävän toteutumiseen.
Pylkkänen uskoo, että järjestöt saavuttavat niille asetetut tavoitteet.
Hän huomauttaa, että koronaepidemian aikana osapuolet ovat pystyneet nopeastikin saamaan aikaiseksi yhteisiä tuloksia, kuten lomautusten nopeuttamisen hädässä olevien yritysten auttamiseksi ja massatyöttömyyden välttämiseksi.
– Nyt ymmärretään, että on tosi kyseessä. Jos meillä työttömyys rupeaa kasvamaan sen takia, ettei päästä yhteisymmärrykseen, se olisi aikamoinen epäonnistuminen työmarkkinoiden osapuolilta.
Hän arvioi, että hiertävimmät kysymykset liittyvät työmarkkinoiden rakenteisiin, kuten paikalliseen sopimiseen. Tätä järjestöt pohtivat omassa työryhmässään, jolta hallitus odottaa esitystä maaliskuun alkuun mennessä.
Pylkkänen ei usko, että esitys sisältäisi ikäperusteista irtisanomissuojaa. Työntekijäjärjestö SAK on ehdottanut, että yritykseen viimeksi palkatut voitaisiin irtisanoa ensimmäisenä. EK on vastustanut esitystä.
Kangasharju puolestaan pelkää, että työntekijäpuoli saisi eläkeputken poiston hyvityksenä parannuksia irtisanomissuojaan. Tämä nostaisi hänen mukaansa yritysten kynnystä palkata uusia työntekijöitä.
– Uudistuksen nettovaikutus pienenee sitä enemmän, mitä enemmän kompensoivia toimenpiteitä tehdään. Todennäköisesti poliittista kaupankäyntiä tullaan tekemään, ja jokin kompromissi saadaan aikaan.