Professori: STT:n kaventuminen olisi riski muille medioille – "Onko uutistoimisto osa kansallista tiedollista huoltovarmuutta?"

Kansallisen uutistoimisto STT:n uutistoiminnan mahdollinen kaventuminen on riski muille medioille ja mahdollisesti heikentää lehtien mahdollisuuksia uutisoida kattavasti, arvioi Jyväskylän yliopiston journalistiikan professori Mikko Villi.

– Siitä voi miettiä, että onko uutistoimisto osaltaan kansallista tiedollista huoltovarmuutta, Villi sanoo STT:n haastattelussa.

Sanoma Media Finlandin (SMF) uutismediat kertoivat tänään, että ne aikovat merkittävästi vähentää STT:n uutistoimisto- ja kuvapalveluiden käyttöä tai lopettaa sen kokonaan.

Luopuminen merkitsisi sitä, etteivät Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Aamulehti ja Satakunnan Kansa julkaisisi enää STT:n uutisia tai Lehtikuvan kuvia tai käyttäisi muita STT:n palveluja.

SMF on STT:n suurin asiakas, ja se on ollut vuodesta 2018 lähtien ollut STT:n pääomistaja. Käytännössä suurimman asiakkaan menetys tarkoittaisi merkittäviä muutoksia STT:n toimintaan.

Villi näkee, että STT:n rooli on merkittävä siinä, että se pystyy tuottamaan katvealueisiin sisältöä, joita monen suomalaisen sanomalehden oma toimitus ei tuota.

Hän listaa, että varsinkin moni maakunta- ja paikallislehti tuottaa itse paikallisuutisia ja nojaa muun muassa ulkomaan ja valtakunnan politiikan uutisissa STT:hen.

Joissakin medioissa toki jaetaan saman konsernin sisällä juttuja toisiin lehtiin ja käytetään konsernin yhteistoimitusten tuottamaa sisältöä.

– Niin kauan kuin on printtilehti, niin senhän pitää olla kokonaisvaltainen paketti. Ei voi ajatella, että on vain paikallisuutisia päivän lehdessä, vaan siellä pitää olla ulkomaan uutisia, valtakunnan politiikkaa, kulttuuria ja muuta. Tämä on pitkälti varmasti monessa mediassa STT:ltä.

Villi lisää, että on hyväkin, että paikalliset lehdet pystyvät keskittymään paikallisiin aiheisiin. Se on niiden lisäarvo, sillä paikallisuutisia ei saa muualta.

Sisältöjen monimuotoisuus ja monipuolisuus vähenevät koko ajan suomalaisissa medioissa, sanoo Villi ja viittaa useisiin tutkimuksiin.

– En näe koskaan hyvää siinä, että uutiskattaus pienenee. Monipuolisuus ja monimuotoisuus siinä kärsii, Villi sanoo.

– Toki lehtien riippuvuus STT:stä on myös omalta osaltaan vähentänyt median moninaisuutta.

Median omistus on Suomessa aiempaa keskittyneempää yksittäisille mediakonserneille, joista Sanoma on yksi. Villi ajattelee, että erityisesti digitaalisessa siirtymässä mediakonsernin tuki on tärkeää ja ostoilla on ollut roolinsa siinä, että pienempiä lehtiä on yhä olemassa.

Villi pohtii, että uutistoimiston merkitys ei välttämättä ole niin iso kuin aikaisemmin.

Hän näkee, että Suomessa kuitenkin tarvitaan myös taho, joka kirjoittaa yleisempiä uutisia ja jonka puoleen pienemmät mediakonsernit ja pienemmät lehdet voivat kääntyä.

Professori muistuttaa, että mediatalous on yleisesti haastavassa tilanteessa, kun mainosrahat menevät teknologiajäteille kuten Googlelle ja muun muassa Facebookin ja Instagramin omistamalle Metalle. Samalla tilaajien määrä vähenee.