Professori: Kansallismieliset tekevät naisista suojelukohteen
Naisten ahdistelua ja katupartiointia koskevassa keskustelussa on ollut yllättävää naisten esineellistäminen, Euroopan historian professori Laura Kolbe toteaa.
Kansallismielisessä puheessa naisista on hänen mukaansa tehty suojelua kaipaava toiminnan kohde. Oikeudelliset itsemääräämisnäkökohdat ovat jääneet sivuun.
Kolbe huomauttaa, että Suomessa naisrooliin on kuulunut aktiivinen toimijuus.
– Keskustelussa vedotaan naisiin ja heidän mahdollisiin ahdistelukokemuksiinsa, mutta sitä käyvät voittopuolisesti miehet. Kyllä naisista löytyy asiantuntijuutta pohtimaan näitäkin teemoja, Kolbe sanoo.
Viime viikkojen aikana on kaivettu esiin myös ajatus naisrauhasta.
– Periaate, jonka mukaan naisiin ei saa kajota, on ollut pohjoismaisen rikos- ja siviilioikeudellisen ajattelun perusta keskiajalta lähtien, Kolbe kertoo.
Myös käräjä- ja kirkkorauha toivat yhteiskuntaan järjestystä, ja väkivallan käyttö monopolisoitiin kruunulle. Aiemmin klaanit olivat puolustaneet omiaan.
Tutkijana Kolbe on havainnut viime aikojen yhteiskunnallisessa keskustelussa uudenlaisia teemoja, joihin liittyy kaikuja historiasta. Yksi niistä liittyy valtion rooliin.
– Olen pitkään kantanut huolta siitä, mitä tapahtuu, jos valtio ja sen keskeiset toimijat rapautuvat, Kolbe sanoo ja viittaa yhtenä ilmiönä katupartioihin.
Poliisi ja puolustusvoimat ovat perinteisesti edustaneet poliittisesti neutraalia yhteistä hyvää. Nyt ne asetetaan kyseenalaiseksi. Tuttujen voimien, kuten ay-liikkeen, puolueiden ja kansalaisjärjestöjen rinnalle on hilautunut uudenlaisia voimaryhmiä.
– Väliin on revennyt maailma, jossa operoidaan mediavallalla ja somevallalla. Käydään tunnesotaa, johon liittyy mielikuvapolitiikkaa, Kolbe sanoo.
Kun politiikkaa tehdään historiakuvilla, tarvitaan Kolben mielestä historian tuntemusta ja kykyä lukea viestintää kriittisesti.
Käydään tunnesotaa, johon liittyy mielikuvapolitiikkaa.
Laura Kolbe
Kolbe toivoo, että päättäjät ottaisivat maltillisesti mutta selvästi kantaa mediassa velloviin ilmiöihin.
– Poliitikkojen sekä korkeiden virka- ja kirkonmiesten ulostulot ovat tärkeitä.
Kolbe pelkää, että jos poliitikot eivät tee tehtäväänsä, joku muu täyttää tyhjän tilan.
– Somessa arvojohtajia riittää. Yhteiskunnassa joku puhuu joka tapauksessa. Olisi suotavaa, että voittajaksi selviäisi vastuullinen, maltillinen puhe.