Presidentti Sauli Niinistö: Natoon ei ole hivutustietä

Viikkoja vellonut keskustelu ulko- ja turvallisuuspolitiikasta on rauhoittunut, mutta presidentti Sauli Niinistö on hieman harmissaan.

Julkisuudessa on jälleen luotu kuvaa puolueiden rivit suoraksi ampuneesta presidentistä. Niinistön mukaan hänen puolueiden puheenjohtajille Mäntyniemessä pitämistä palavereista annettu kuva on aivan väärä.

– Minä olen aika tavalla yllättynyt, pettynyt ja vähän turhautunutkin siihen että joku nyt välttämättä leimaa ne hyvin asialliset ja minusta hyvin mielenkiintoiset, myöskin minulle paljon antavat keskustelut rivien ampumiseksi tai käskynjaoksi. En usko, että kukaan on kertaakaan kokenut mitään sellaista siellä. Taitaa olla ainutlaatuista, että Suomessa kyetään puhumaan hankalimmista asioista yli hallitus-oppositiorajan. Se kertoo puoluejohtajien avarakatseisuudesta, ja sitä minä arvostan suuresti.

Niinistön mukaan hänen johtamistavoistaan luotu kuva on puhdas illuusio, joka perustuu hänen menneisyyteensä valtiovarainministerinä.

– Silloin siinä saattoi olla nippa nappa vähän perääkin, hän myöntää.

Puolustusvoimat harjoittelee amerikkalaisten kanssa lähikuukausina maalla, merellä ja ilmassa.

Amerikkalaishävittäjiä saapuu toukokuussa sotaharjoituksiin Karjalan lennostoon ja panssariajoneuvoja Niinisaloon. Eduskunta saa esityksen sotilaallisen avun antamisen ja vastaanottamisen mahdollistamisesta.

Moni on viime aikoina kysynyt, mitä oikein on tapahtumassa.

Oregonin kansalliskaartin F-15 -hävittäjien tulo Rissalaan liittyy Ukrainan tapahtumien vastavetona Pentagonissa käynnistettyyn operaatio Atlantic Resolveen. Operaatiolla osoitetaan tukea liittolaisille ja kumppaneille. Osasto viipyy Suomessa pari viikkoa.

Niinistön mukaan harjoitukseen sisältyvä amerikkalaisten poliittinen viesti ei aiheuta Suomelle ongelmaa.

– Minun nähdäkseni ei. Koska me haluamme siinä kehittää omia taitojamme.

Presidenttiä ei saa spekuloimaan sillä, miten Venäjä mahtaa tulkita harjoituksia ja miten se mahdollisesti niihin reagoi.

– Oletteko nähneet venäläisiä reaktioita? Minä en vastaa muuta, hän napauttaa.

Niinistön mukaan harjoitus ei ole mitenkään ainutlaatuinen. Uutta on se, että koneet tekevät vierailulaskeutumisen Rissalaan.

– Mutta jenkkikoneitahan meillä on ennenkin lennellyt. Ja muitakin koneita, ja lentelee edelleenkin.

Presidentin mukaan viime vuonna Viron Ämarissa järjestetty lentoharjoitus olisi ollut alkuperäisessä muodossaan aivan toisentyyppinen kuin keväällä Rissalassa järjestettävä.

Ämarissa kyse olisi ollut osallistumisesta Naton ja Viron puolustuksen harjoittamiseen.

– Ja sehän silloin evättiin.

Niinistö myöntää, että amerikkalaisten läsnäolo Euroopassa on kasvanut.

– Ja varmasti siihen on ollut laukaisevana tekijänä, ehkei pelkästään edes Ukraina, vaan jännittynyt tilanne. Mutta kaikkiin näihin harjoituksiin haluaisin todeta, ettei siellä pelkästään amerikkalaisia ja suomalaisia ole.

”Natottamista” epäileville presidentti painottaa, ettei Natoon ole olemassa mitään hivutustietä.

– Ei sinne salaa kukaan mene eikä pääsekään varmaan. Päinvastoin, jos katsoo sitä prosessia, jonka Nato hyvin auliisti on julkisuuteenkin saattanut, niin sehän on hyvin pitkä prosessi jossa on paljon osallisia.

Harjoituksista syntynyt jupakka johtaa kuitenkin puolustusministeriön harjoituslistojen entistä huolellisempaan käsittelyyn.

– Silloin on tietysti tulkittava niin, että niistä päätetään samalla, Niinistö sanoo.

Entinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on kertonut, että presidentti Tarja Halonen oli harjoituksia läpi käytäessä erittäin tarkka. Onko Niinistön seula ollut sitten harvempi?

– En usko. En todellakaan usko, että näin olisi ollut. Päinvastoin, moitteita on tullut liian tarkasta seulasta lähinnä, sen Ämarinkin kohdalla esimerkiksi.

Presidentti ei halua vielä osallistua keskusteluun sotilaallisen avun vastaanottamisen ja antamisen mahdollistamisesta, koska esitys ei ole vielä eduskunnassa. Hän muistuttaa kuitenkin, mistä asiassa on kyse.

– Tämä on Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanoa, joka on suoraan sanottuna laiminlyöty.

Suomen ulkopolitiikan peruslinja ei presidentin mukaan muutu maailman muutoksista, vaikka niihin joudutaan sopeutumaan ja reagoimaankin. Suuria muutoksia olisivat puolustusliitto Ruotsin kanssa tai Nato-jäsenyys.

Vaikka suomalaisten Nato-epäluulo on yhä suurta, puolustusyhteistyöhön Ruotsin kanssa suhtaudutaan suopeammin.

Presidentti sanoo yllättyneensä nopeudesta ja kitkattomuudesta, jolla asiassa on edetty. Hän sanoo, ettei mielellään puhu kuitenkaan mistään valtio- tai puolustusliitoista.

– Ne ovat vähän etäisiä kumminkin.

Ruotsin kanssa voitaisiin Niinistön mielestä tehdä enemmän myös ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä. Vaihtamalla näkemyksiä toinen voisi rikastuttaa toista.

– Ruotsilla ei ole tuonne Venäjään päin juurikaan paljon suhteita. Sen sijaan meillä on ainakin paljon sellaista uskomusta, että Ruotsin suhteet ehkä tuonne Yhdysvaltoihin saattavat olla syvemmät kuin meillä, presidentti puntaroi.

Niinistön keväällä 2012 alkaneen presidenttikauden aikana maailma on ehtinyt muuttua dramaattisesti.

Syyriasta on muodostunut lähihistorian vakavin ja moniulotteisin kriisipesäke ja lännen ja Venäjän vastakkainasettelu on palannut.

Niinistö myöntää, että Venäjän vastaisessa pakoterintamassa mukana olo heijastuu myös Suomen ja Venäjän kahdenvälisiin suhteisiin.

– Me olemme olleet EU:ssa päättämässä pakotteita ja lausuneet ensimmäisten joukossa käsityksemme Krimin laittomasta valloittamisesta. Totta kai niillä on oma merkityksensä.

Yhteinen raja ylläpitää kuitenkin käytännön yhteistyötä ja Niinistö on pitänyt yhteyttä Venäjän johtoon.

Valtiopäivien avajaispuheessaan Niinistö puuttui pakolaiskriisiin sanankääntein, joista tuli jälkipuheita. Puheessa nähtiin itsekkäitä sävyjä ja kansainvälisten sopimusten kunnioittamisen kyseenalaistamista.

Presidenttiä puheesta tehdyt tulkinnat jäivät harmittamaan.

– Kun joku kertoisi, mitä se sellainen tulkinnanvara on, joka nyt on oikeuttanut esimerkiksi jotkut väittämään, että minä olen sanonut että Suomi ei auta. Ei se ole mitään tulkintaa, se on vääristelyä. Se on ihan puhdasta vääristelyä. Josta on helppo sitten sanoa, että ”no, minä tulkitsen sillä tavalla”.

Niinistö sanoo itse aina pidättyvänsä tulkitsemasta ketään, koska tulkitsija tunkee helposti omat tavoitteensa mukaan tulkintaan.

– Monen tulkitsijan olisi hyvä katsoa, mitä juuri nyt Etelä- ja Keski-Euroopassa tapahtuu. Juuri sitä, mistä puheessa varoitin.

Niinistön edeltäjä Tarja Halonen joutui sovittelemaan presidentti-instituution uuden perustuslain raameihin.

Niinistö sanoo, ettei pidä tyylikkäimpänä mahdollisena tapaa, jolla Halonen poistettiin EU-pöydistä Lissabonin sopimuksen yhteydessä.

– Ehkä sen olisi voinut, en tiedä, mutta olisi ainakin toivonut voitavan tehdä tyylikkäämmin, hän pohtii.

Joka tapauksessa muutos olisi Niinistön mielestä pitänyt tehdä vasta uuden presidenttikauden alussa, jolloin se tulikin Suomen perustuslakiin.

Niinistö ei itse ole nähnyt ongelmaa EU-kokouksista pois jäämisessä, vaikka ulko- ja turvallisuuspolitiikan merkitys unionissa on noussut. Hänen mukaansa tp-utvan eli presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kokouksia pidetään nykyisin hyvin tiheään.

Myös yhteydenpito pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kanssa on hyvin tiivistä.

– Viikottainen on vaatimaton ilmaisu sille.

Niinistö tunnetaan tavastaan nostaa esille jollain teolla kunnostautuneita kansalaisia, viimeisimpänä ”tolkun ihmisistä” kirjoittanut iisalmelainen Jyri Paretskoi.

Niinistön mukaan tämä esimerkeillä johtaminen ei ole mitenkään suunniteltua. Reaktio syntyy, kun hän näkee netissä jotain, johon hän sydämestään yhtyy.

– Kun minä näen tuommoisen, minä innostun välittömästi, että hitto, tämähän on kannatettavaa. Ja pamautan omaan Facebookiini, joka sitten on ehkä herättänyt kyllä yllättävänkin paljon huomiota.

Jatkosuunnitelmansa presidentti kertoo talvella tai keväällä 2017.  Loppukaudella hänen sanomisiaan ja tekemisiä aletaan väistämättä yhä enemmän tulkita tulevia vaaleja vasten. Mutta miten presidentti itse siihen suhtautuu?

– Mitä suurimmalla vastenmielisyydellä, hän heittää.