Presidentti Niinistö: Talvisodan kokemusten merkitys ei vähene – vaikeuksien yli yhteispäätöksillä
Talvisodan kokemusten merkitys Suomelle ei vähene, vaikka tämän sodan kokeneet elävät pian vain muistoissamme, arvioi presidentti Sauli Niinistö lausunnossaan tänään talvisodan alkamisen 80-vuotispäivänä.
Moni antoi henkensä ja terveytensä, jotta Suomi sai elää.
Samalla Suomelle tapahtui Niinistön mukaan kuitenkin jotain muutakin hyvin merkittävää. Talvisodan aikana syntyi yhteenkuuluvaisuuden tunne.
Presidentin mukaan talvisodan hengen ytimessä oli se, että vaikka olisimme jostakin kansalaisina erimielisiä, olemme yksituumaisia siitä, että Suomea kohtaavat vaikeudet ja muutokset voitetaan yhteisillä päätöksillä.
Talvisodan syttymisen muistopäivää vietetään tänään eri puolilla maata. Talvisodan kansallinen muistomerkki Helsingin Kasarmitorilla sai 105 kynttilälyhtyä, yhden sodan jokaiselle päivälle.
Kynttilälyhtyjä kantamaan muistomerkille oli kutsuttu presidentti Niinistön ja valtion muun johdon ohella tavallisia kansalaisia.
Muistohetki Kasarmitorilla vietettiin koruttoman arvokkaasti, ohjelmassa ei ollut lainkaan puheita.
Ennen kynttilälyhtyjen tuomista presidentti Niinistö laski seppeleen kuvanveistäjä Pekka Kauhasen suunnittelemalle muistomerkille.
Talvisodan alkamisen 80-vuotispäivänä myös esimerkiksi Karjalan liitto järjesti muistotilaisuuden Maasotakoululla Lappeenrannassa.
Tämän tapahtuman pääpuhujaksi kutsuttiin Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen.
Neuvostoliitto pommitti 105 päivää kestäneen sodan aikana useita Suomen paikkakuntia, muun muassa Helsinkiä, Viipuria, Turkua ja Lahtea.
Neuvostoliiton puna-armeija hyökkäsi Suomeen 30. marraskuuta 1939 ilman sodanjulistusta avaamalla tulen Karjalankannaksella kello 6.50.
Presidentti Kyösti Kallio julisti Suomen sotatilaan ”valtakunnan puolustuksen turvaamiseksi ja oikeusjärjestyksen voimassapitämiseksi”.
Kallio antoi myös päiväkäskyn, jossa kerrottiin presidentin luovuttaneen ”puolustusvoimien ylimmän päällikkyyden sotamarsalkka, vapaaherra Carl Gustaf Mannerheimille”.
Neuvostoliitto pommitti 105 päivää kestäneen sodan aikana useita Suomen paikkakuntia, muun muassa Helsinkiä, Viipuria, Turkua ja Lahtea.
Talvisota päättyi 13. maaliskuuta 1940 Moskovan rauhansopimukseen.
Talvisodassa kuoli yli 26 600 sotatoimissa ollutta suomalaista ja noin tuhat siviiliä. Suomi menetti sodassa Neuvostoliitolle yksitoista prosenttia maa-alueistaan, suurimpana kaupunkina Viipurin.
Menetettyihin alueisiin kuuluvat myös Sallan ja Kuusamon itäosat, suuri osa Karjalasta, Suomenlahden ulkosaaret ja Kalastajasaarennon länsiosa.
Neuvostoliitto ilmoitti sodan jälkeen tappioikseen yli 48 000 kaatunutta ja lähes 159 000 haavoittunutta.
Nykytietämyksen valossa Neuvostoliiton ilmoittamien lukujen tiedetään olevan aivan liian pieniä.
