Politiikan tutkija Rauli Mickelsson vaaliasetelmista: “Keskustahan on siitä jännä juttu, että aina on puhuttu kohtalonvaaleista"
Turun yliopiston valtio-opin dosentti Rauli Mickelsson ei allekirjoita tulkintaa, että nämä kuntavaalit olisivat keskustalle erityiset kohtalonvaalit.
– Keskustahan on siitä jännä juttu, että jos katsoo ihan monen vuosikymmenenkin taakse, niin aina on puhuttu kohtalonvaaleista.
Mickelsson viittaa esimerkiksi vuoden 1970 vaaleihin, jolloin SMP sai suuren vaalivoiton nimenomaan keskustan kustannuksella, mutta myöhemmin kuihtui taas.
Keskusta on jo pitkään kärvistellyt kannatusalhossa, kun opposition perussuomalaiset on kolkutellut gallupien kärkipaikkoja. Mickelsson näkee viimeaikaisten kannatusvaihteluiden taustalla olevan pohjimmiltaan puoluesiteiden höltymisen.
– Erityisesti tässä keskustan ja perussuomalaisten välillä on aika lailla liikettä, ja ne ovat monessa paikassa kamppailuasetelmassa.
Tarkempia syitä muutoksiin on kuitenkin tutkijan mukaan vaikea arvioida. Hän muistuttaa, että Ylen kuntavaalimittauksen gallupmuutokset mahtuvat virhemarginaaliin, ja kuntavaaleissa muutokset voivat olla hyvinkin erilaisia ja erisuuntaisia kuntien välillä.
Mickelssonista keskustaa ja perussuomalaisia erottaa se, että keskustalaiset kunnallispoliitikot ja ehdokkaat ovat perussuomalaisten ehdokkaita huomattavasti kokeneempia.
Lopullinen vaalitulos riippuu paljon paikallisista asetelmista.
– Jos paikkakunnalla ei ole mitään ristiriitaa keskustan valtuustoryhmän tai ehdokkaiden välillä, ja ne äänet eivät mene perussuomalaisille, niin hyvinkin voi olla, että keskustan suosio voi nousta perussuomalaisten kustannuksella. Jos asia on toisin päin, niin sitten hyvinkin perussuomalaiset voivat voittaa, Mickelsson puntaroi.
KUNTAVAALIEN yleispoliittisen merkityksen Mickelsson näkee tulevan siitä, että roiman tappion kokeneissa puolueissa puoluejohdot saattavat joutua kyseenalaisiksi.
– En tiedä, olisiko keskustalla siihen taas varaa, kun puoluejohtoa on vaihdettu aika nopsaan tahtiin. Ajatellaanko siellä sitten, että Annika Saarikolla voisi olla pidempi aika näyttää, mihin hän pystyy puoluejohtajana. Olisi aika paniikkiratkaisu, jos Saarikko joutuisi taas lähtemään huonon tuloksen takia, Mickelsson arvioi.
Saarikon linjaa vaalitenttiesiintymisissä Mickelsson kuvailee tiukan keskustalaiseksi.
– Hän on terävöittänyt keskustalaista linjaa ja pyrkinyt saamaan haja-asutusalueiden, vanhojen keskustalaisten alueiden, ääniä retoriikallaan. Vaalitenteissä Saarikko on nostanut aika lailla niitä keskustalaisia teemoja, jotka ovat olleet jo vuosisadan olemassa.
KUNTAVAALIEN pormestaripelissä Mickelsson näkee sekä hyviä että huonoja puolia. Pormestarivalintoja hän pitää päälle liimattuna asiana, joka kertoo politiikan henkilöitymisestä.
– Pormestarisysteemi on varmaan sinällään ihan mainio, mutta pormestarivaalit ovat samanlainen hämäysyritys kuin se, kun aikoinaan 2000-luvun alkupuolella puhuttiin eduskuntavaaleista pääministerivaaleina.
Mickelsson korostaa, etteivät äänestäjät valitse suoraan tulevaa pormestaria.
– En sinänsä pormestarisysteemiä minään huonona pidä, on hyvä että on selkeästi poliittinen johto, mutta todellisuudessa pormestarin valitsee valtuusto eikä mitkään äänestäjät. Sehän on teoriassa ihan mahdollista, että valitaan joku muu ihminen pormestariksi kuin ehdolla olleet, Mickelsson muistuttaa.