Poliisille ilmoitettiin viime vuonna epäillyistä viharikoksista enemmän kuin koskaan

Poliisin tietoon tulleiden epäiltyjen viharikosten määrä nousi viime vuonna lähes 30 prosenttia vuoteen 2022 nähden, kertoo Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) viharikoksia käsittelevä vuosiraportti.

Viime vuonna kirjattiin yhteensä 1 606 rikosilmoitusta epäillyistä viharikoksista, mikä on suurin määrä koskaan. Valtaosa niistä, 68 prosenttia, koski rikosepäilyjä, joiden motiivi rikosilmoituksesta ilmenevien tietojen perusteella liittyi uhrin etniseen tai kansalliseen taustaan.

Poliisin tietoon tulleista epäillyistä viharikoksista uhrin seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvien epäiltyjen rikostapausten osuus oli 10,6 prosenttia, uskonnolliseen taustaan 10,3 prosenttia sekä vammaisuuteen kahdeksan prosenttia.

Sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyviä tapauksia oli 2,8 prosenttia ja sukupuoleen liittyviä 0,4 prosenttia.

Suomen rikoslaissa ei ole määritelmää viharikokselle. Polamkin raportissa viharikos määritellään rikokseksi, jonka taustalla ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista etnistä tai kansallista taustaa, uskontoa tai vakaumusta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua tai vammaisuutta kohtaan.

Raportin mukaan epäillyt viharikokset ovat pääosin sanallisia loukkauksia, uhkailuja ja häirintää.

– Näiden rikosten määrä kasvoi edellisvuodesta ja lisäksi kiihottaminen kansanryhmää -rikosten määrä kaksinkertaistui, raportissa sanotaan.

Kun tarkastellaan tapauksia, jotka liittyivät uhrin etniseen tai kansalliseen taustaan, yleisin rikoslaji oli epäilty pahoinpitelyrikos ja tavallisin tapahtumapaikka julkinen ulkoilmapaikka, kuten tie tai tori.

Useimmin kyse oli tapauksista, joissa valtaväestöön kuuluvat henkilöt ilmaisivat ennakkoluuloa ja vihamielisyyttä etnisiä tai kansallisia vähemmistöjä kohtaan, raportissa sanotaan.

– Tämän tyyppisten tapausten asianomistajista 60 prosenttia oli miehiä ja 40 prosenttia naisia. Miehiin kohdistuneet rikokset olivat yleisimmin epäiltyjä pahoinpitelyitä, kun taas naisiin kohdistui yleisimmin epäiltyjä kunnianloukkauksia.

Niistä henkilöistä, joiden kansalaisuus oli muu kuin suomalainen, suhteellisesti eniten etniseen tai kansalliseen taustaan liittyvän epäillyn viharikoksen kohteeksi joutuivat Somalian kansalaiset.

– Vaikka Somalian kansalaisiin kohdistuneiden viharikosten suhteellinen määrä ylittikin tarkasteluvuonna Venäjän ja Ukrainan kansalaisiin kohdistuneiden viharikosten suhteellisen määrän, niin lukumäärällisesti Venäjän ja Ukrainan kansalaisiin sekä Neuvostoliitossa syntyneisiin kohdistui edelleen, todennäköisesti Venäjän hyökkäyssodan takia, paljon epäiltyjä viharikoksia, raportissa todetaan.

Raportissa korostetaan, että aineistossa on kyse vasta epäillyistä viharikoksista eikä oikeudessa tuomituista rikoksista. Viime kädessä tuomioistuin arvioi, mikä epäillyn rikoksen motiivi oli.

Rikosten määrän lisäksi rikosilmoitusten määrään vaikuttaa ihmisten alttius ilmoittaa niistä poliisille.

Poliisin tietoon tulleista epäillyistä viharikoksista 26 prosenttia kirjattiin Helsingissä. Seuraavaksi eniten epäiltyjä viharikoksia tapahtui Espoossa, Vantaalla, Turussa ja Tampereella.

– Jos viharikosilmoitusten määrä suhteutetaan kunnan asukaslukuun, Maarianhamina, Hamina, Iisalmi ja Jämsä nousevat Helsingin ohi. Tämän selvityksen perusteella ei voida sanoa, johtuuko tämä viharikosten määrän kasvusta näissä kunnissa vai siitä, että poliisi tunnisti ja kirjasi siellä epäillyt viharikokset aikaisempaa paremmin.

Kaikkiaan selvityksessä viharikoksiksi määritellyistä tapauksista poliisi itse luokitteli viharikoksiksi 44 prosenttia. Raportin mukaan tämän perusteella ei voida kuitenkaan arvioida sitä, tunnistaako poliisi viharikoksia.

– Viharikosselvityksessä havaintoaineisto käsittää myös tapaukset, joissa motiivi on mainittu, mutta poliisin viharikosluokitusta ei ole käytetty. Luokittelun käyttämättä jättämisestä huolimatta poliisi on saattanut huomioida vihamotiivin tapauksen esitutkinnassa, raportissa sanotaan.

Raportin mukaan huomioon pitää ottaa myös sähköisessä rikosilmoituksessa tapahtunut muutos. Elokuusta 2022 lähtien pahoinpitelystä, laittomasta uhkauksesta tai kunnianloukkauksesta on pitänyt täyttää ilmoituslomakkeen kohta, jossa ilmoittaja arvioi, onko joutunut rikoksen uhriksi jostakin vihavaikuttimesta johtuen.

Jos ilmoittaja arvioi näin tapahtuneen, rikosepäily luokitellaan automaattisesti viharikokseksi poliisin ilmoitusjärjestelmässä.

– Kaksi kolmasosaa tässä selvityksessä epäillyiksi viharikoksiksi todetuista tapauksista oli ilmoitettu poliisille sähköisesti. Niinpä voidaankin ajatella, että ainakin osittain yllä olevasta syystä johtuen viharikosluokiteltujen rikosilmoitusten määrä on edelleen kasvanut vuoteen 2022 verrattuna, raportissa sanotaan.