Pohjois-Savon keskusta siirsi eduskuntavaaliehdokkaiden nimeämisen elokuulle – Itä-Suomelle halutaan erityistukea
Keskustan Pohjois-Savon piirin vuosikokous päätti vilkkaan keskustelun jälkeen, että eduskuntavaaliehdokasvalintaan palataan elokuussa. Määräaikaan mennessä oli saatu listalle kuusi nimeä. Piirihallitus oli vielä vuosikokousaamuna käsitellyt asiaa ja esittänyt, ettei ehdokasvalintaa tehdä lauantain kokouksessa.
Keskustan Pohjois-Savon piirin ehdokasasettelulle asettaa omat haasteensa se, että keskustan Pohjois-Karjalan piirin asettamista kuudesta ehdokkaasta vain yksi on nainen. Pohjois-Savon listalle on saadun kuuden ehdokkaan joukossa kaksi naista. Kaikkiaan ehdokaspaikkoja on yhdeksän.
– Tarkoitus oli, että saadaan täysi ehdokaslista käytettäväksi. Valitettavasti siihen ei päästy, piirin toiminnanjohtaja Kimmo Valta joutui toteamaan kokousväelle.
Pohjois-Savon piirin hallitus katsoi, että vuosikokoukseen mennessä ei ole löytynyt riittävän monipuolista ehdokasjoukkoa, joka täyttäisi alueellisuuden, tasa-arvon ja ammattijakauman vaatimukset. Yksi tavoite on saada ehdokas myös politiikan ulkopuolelta.
– Tältäkään osin meillä ei ole hyvin pullat uunissa, Valta totesi politiikan ulkopuolisen ehdokkaan osalta.
– On erittäin kova ehdokashankintatyö edessä kesänaikana, Valta ennakoi. Piiri jatkaa ehdokasetsintää, ja lopullinen ehdokasvalinta tehdään elokuussa pidettävässä ylimääräisessä piirikokouksessa.
Tähän mennessä suostumuksensa ehdokkaaksi ovat antaneet Matti Kärkkäinen, Vesa Linnanmäki, Sallamaarit Markkanen, Auli Piiparinen, Timo Ripatti ja Markku Siponen. Tavoitteena on saada Pohjois-Savosta 2-3 keskustalaista kansanedustajaa ensi kevään vaaleissa.
– Tavoite on tarjota mahdollisimman monipuolinen joukkue, josta äänestää, piirin puheenjohtaja Mira Kokkonen viitoitti. Hän näki, että jo esillä olevat nimet voivat tehdä vaalityötä ennen lopullista ehdokasvalintaa.
Käydyssä keskustelussa Pekka Eskelinen esitti, että äänestettäisiin vähemmästä ehdokasmäärästä. Tämä esitys sai tyrmäyksen. Paavo Leppänen muistutti, että jokainen ehdokas lisää äänimäärää.
– Olisin toivonut, että tänään olisi päätetty ainakin osa listasta, Timo Ripatti totesi. Hän näki, että ehdokasmäärää ei pidä pienentää.
Paitsi ehdokasasetteluasiasta kokousväki käytti ahkerasti puheenvuoroja myös kokouksen poliittisen keskustelun osiossa. Keskeisiä puheenaiheita olivat huoli Itä-Suomen taloudellisesta tilanteesta Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan ja maatalouden kriisi. Kokouspuheenvuoroissa ja kokouksen kannanotossa kannatettiin puolueen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikon ajatusta Itä-Suomen erityistuesta.
Mira Kokkonen painotti, että Itä-Suomessa ei suostuta siihen, että alueesta tehdään raja- tai turvallisuusvyöhyke. Alueella pitää olla hyvät tiet ja energiantuotantoa sekä yrityksille taloudelliset edellytykset toimia.
Europarlamentaarikko Elsi Katainen tervehti ilolla Saarikon kannanottoa. Hän kertoi omassa alustuksessaan siitä, kuinka EU:n työtä ovat hallinneet vihreän siirtymän asiat sekä Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Euroopan Unioni on osoittanut yhtenäisyytensä tässä akuutissa kriisissä.
– Kansakuntana olemme käännekohdassa, Katainen luonnehti tilannetta, jossa Naton raja on mahdollisesti tulossa Suomen itärajalle.
Puolueen varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen loi kokousväelle kuvan siitä, missä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta mennään nyt. Hän on kiertänyt eri puolilla maata kertomassa asiasta ja kuuntelemassa ihmisten tuntoja.
– On äärimmäisen tärkeää, ettei kansakunta ole kahtiajakautunut tällaisen päätöksen edessä, Pakarinen korosti. Hän ei ihmetellyt, että suomalaisten asenne Nato-jäsenyyttä kohtaan muuttui niin äkkiä Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Venäjän toiminta muuttui radikaalisti.
– Venäjän toiminta ei ole enää rationaalista, Pakarinen luonnehti ja muistutti, että Natoon liittyminen ei ole ideologinen vaan käytännön kysymys.
Pakarinen nosti esiin myös kotimaisen ruuan- ja energiantuotannon tärkeyden sekä aluepolitiikan, joka on hänen mukaansa myös turvallisuuspolitiikkaa.
– Tilat ovat huutavassa hukassa. Meiltä loppuu rahat, Matti Kärkkäinen tiivisti viljelijöiden tilanteen. Hänen mukaansa kaksi seuraava vuotta ovat kaikkein kriittisimmät maatalouden kannalta.
Noora Räsänen nosti esiin sen, kuinka huonosti suomalainen byrokratia kohtelee täältä tilapäistä suojelua hakevia ukrainalaisia. Kritiikkiä häneltä sai myös muuttunut kausityölaki.
Markku Siponen tervehti ilolla Pohjois-Savossa alullepantuja biokaasuhankkeita. Sallamaarit Markkanen toi omansa osansa maatalous- ja energiakeskusteluun toteamalla, että huoltovarmuus on keskustan leipälaji.
Korjattu 15.5. klo 21.17 kuvatekstistä Timo Ripatin etunimi.
