Pohjois-Pohjanmaan piirikokous puntaroi aatetta
Keskusta on hallituspuolueena toteuttanut aatteensa mukaista politiikkaa, todettiin Pohjois-Pohjanmaan piirin vuosikokouksessa.
– Vaikeiden päätösten kautta haetaan muutosta, joka varmistaa, että heikoimmista kyetään pitämään huolta jatkossakin, sanoi piirin puheenjohtaja Matias Ojalehto.
– Päätöksiä on tehty jämäkästi ja niin oikeudenmukaisesti kuin tässä tilanteessa on mahdollista.
Mielipidemittauksissa keskusta on pysytellyt kärkipaikalla.
– Mutta luottamus ei pysy itsestään, muistutti Ojalehto.
– Jotta kannatus säilyy, on syytä kuunnella tarkalla korvalla viestejä kansalaisilta. Ja suurten uudistusten rinnalla on muistettava myös pienemmän mittaluokan asiat.
– Alemman tieverkon kunto – se, että ihmiset ja alkutuotteet pääsevät liikkeelle – on monille isompi asia kuin se, kuka järjestää sote-palvelut.
Pyhäjärvellä kokoontui lauantaina 150 virallista edustajaa ja 72 asianharrastajaa.
Kokouksen kannanotossa haluttiin herätellä ihmisiä näkemään myös hyviä uutisia.
– Nelostien kunnostushanke, Pyhäjoen ydinvoimala, Oulun keskustan kehittäminen, suunnitteilla olevat bioenergia- ja jalostamohankkeet, luetellaan julkilausumassa.
Jokainen hanke on vahva osoitus elinvoimaisuudesta maakunnassa, jonka väestöstä alle 25-vuotiaiden osuus on yli 33 prosenttia.
Pääministeri Juha Sipilä kiertää tänä keväänä yhdeksän piirikokousta. Joka paikassa hän kertaa tavoitteen: Suomi kuntoon.
Urakkaa riittää, mutta työ on nyt hyvässä vauhdissa. Suurimmat ja vaikeimmat ratkaisut on hallituksessa jo tehty.
– Leikkauksia ei olisi tarvittu ellei työttömien määrä olisi edellisen hallituskauden aikana kasvanut 100 000:lla, hän muistutti.
– Siitä aiheutui valtavat kustannukset ja valtavasti inhimillisiä ongelmia.
Köyhän asiaa ei ole unohdettu, mutta vaakakupissa on myös toinen arvo: ylisukupolvisuus.
Ongelmia ei ratkota lisäämällä velkataakkaa tulevien sukupolvien niskaan.
– Kun kipeät säästöpäätökset ja suuret uudistukset on hallituksessa tehty, voidaan keskittyä kasvun aikaansaamiseen.
Sipilä oli toiveikas sen suhteen, että työllisyysaste saadaan nostettua hallitusohjelmassa tavoiteltuun 72:een prosenttiin niin, että velaksi eläminen loppuisi jo 2019.
– Se olisi kaksi vuotta aikaisemmin kuin hallitusohjelmassa arvioitiin.
– Mutta arvoja on pohdittava koko ajan, korosti Sipilä.
– Joka päivä pitää katsoa peiliin ja kysyä tehdäänkö oikein vai väärin.
Yleiskeskustelun puheenvuoroista Sipilä sai kannustusta, mutta myös uutta pohdittavaa.
Kaarina Torkkola oli huolissaan kasvavasta lapsiköyhyydestä. Hänen mielestään hallituksen pitäisi arvioida myös päätösten sosiaalisia ja inhimillisiä vaikutuksia, ei pelkästään taloudellisia.
Kyösti Niinikoski ei halua viiniä ruokakauppoihin.
– Aina kun alkoholin myyntiä on vapautettu, ovat alkoholin käyttö lisääntynyt, hän sanoi.
Timo Hakkarainen Siikalatvan kunnasta piti sote- ja maakuntaratkaisuja todella hyvänä: kunta voi nyt keskittyä niihin asioihin mitä jää.
Hänellä oli vain kaksi kysymystä: mitä tarkoittaa ”lähi” ja mitä on ”palvelu”.
– Ja yli 40 000 vuodessa ansaitsevat pitäisi saada mukaan talkoihin. Todella rikkaista puhumattakaan.
”Kaivokseen voi rakentaa vaikka pumppuvoimalan”.
Jukka Tikanmäki
Yrittäjä Lauri Mikkonen kannusti hallitusta jatkamaan hyvää työtään.
Mauri Moilanen Oulusta toivoi ”jotain buustia myös tälle laidalle maakuntaa”.
– Pyhäjoella on ydinvoimatyömaa ja Kemiin kiinalaiset suunnittelevat valtavaa bioenergialaitoista.
Jukka Tikanmäki esitteli suunnitelmia Pyhäsalmen kaivoksen uusiokäytöstä. Monenlaista kiinnostavaa on vireillä.
– Kaivokseen voi rakentaa vaikka pumppuvoimalan, joka neljällä turbiinilla tuottaisi tehoa yhden Olkiluodon verran.
– Eikä kansainvälinen Laguna-hankekaan hiukkaskiihdyttimineen ole vielä kokonaan haudattu, vakuutti Tikanmäki.
Maataloutta hankaloittava ja töitä hidastava byrokratia tuskastutti Erkki Sorolaa. Hän myös kyseli missä muussa ammatissa palkkakehitys on jatkuvasti miinuksella.
Esko Lapinoja Haapajärveltä kehui 18 itsehallintoalueen tuloa keskustan uroteoksi, mutta oli pettynyt siihen, että odotuksista huolimatta ei saatu keskustalaista opetusministeriä.
Terho Lipsonenkin muisteli haikeana Kekkosen, Saalastin ja Virolaisen toimintaa ja kehotti kaikkia lukemaan kirjan ”Johannes Virolainen, tasavallan isäntärenki”.
Periaateohjelmaa ollaan uudistamassa. Eija-Riitta Niinikoski kehotti kaikkia niitä vastaamaan, jotka ovat saaneet aiheeseen liittyvän kyselyn.
Niinikoski on jäsenenä periaateohjelmatyöryhmässä. Aiheesta käydään keskustelua Seinäjoen puoluekokouksessa ja uusi ohjelma hyväksytään Sotkamossa kahden vuoden kuluttua.
Johanna Vakkuri kannusti paikallisyhdistyksiä hakemaan Keskustanaisten jäsenyyttä.
– Vain sillä tavoin paikallisyhdistysten naisjäsenet pääsevät vaikuttamaan myös naisjärjestön toimintaan. Tämä muodollisuus on monelta yhdistykseltä vielä hoitamatta.
Kokoukselle esittäytyivät puoluesihteeriehdokas Mari Kokko ja varapuheenjohtajaehdokkaat Anniina Ruottu ja Antti Kurvinen.
Jouni Ovaska ja Katri Kulmuni olivat aamulla kiertäneet esittäytymässä jokilaaksojen aluekokouksissa ja jatkaneet sitten kiertuettaan Keski-Suomeen.
Hannakaisa Heikkinen ja Anne Kalmari esittäytyivät videoiden avulla.
Piirikokous ei ottanut kantaa varapuheenjohtajiin tai puoluesihteeriin, mutta Juha Sipilälle ehdotetaan jatkokautta puheenjohtajana.
Kokous asettui myös kannattamaan Matti Vanhasen valintaa keskustan presidenttiehdokkaaksi.
Puoluevaltuustoon esitetään varsinaisiksi jäseniksi Riikka Ruonala (uusi), Martti Räisänen (u), Katja Erkkilä, Kaarina Torkkola, Ari Mehtälä (u), Maija Tahkola, Jussi Ylitalo, Jorma Leskelä, Kari Vuollo (u), Sirpa Tikkala (u), Lauri Mikkonen, Mari Viljas (u), Anne Ruha, Juhani Kärki (u) ja Hanna Markkanen (u).