Pohjois-Korea – valtio, jota ei enää pitäisi olla olemassa
Pohjois-Korea on maa, joka tuntuu epäuskottavalta agenttielokuvan viritykseltä tai vähintään jäänteeltä kylmän sodan kuumimmilta blokkiajoilta. Maan kansalaisten kannalta näin ei valitettavasti ole, vaan Kim-dynastian julmalla kädellä hallitsema suljettu omalaatuinen kommunistidiktatuuri on yhä pystyssä.
Miksi ja kuinka kauan, siihen pyrkii vastaamaan tietokirjailija, FT Kai Myrberg kirjassaan Viimeinen paraati Pjongjangissa – luhistuuko Pohjois-Korea? (Minerva).
Myrberg on perehtynyt aiheeseen parinkymmenen vuoden ajan ja myös vieraillut Pohjois-Koreassa. Tekstissä näkyy silti, kuinka vaikeaa maasta on saada luotettavaa ja ajantasaista tietoa.
Ajankohtaisimmillaan (ja ahdistavimmillaan) kirja on kuvatessaan tapaa, jolla äärimmäiseen mieli- ja väkivaltaan, urkintaan ja valvontaan muutenkin perustuva valtio on toisen totalitarian eli Kiinan tavoin hyödyntänyt koronapandemiaa tekosyynä entistä kattavammin suljettuun yhteiskuntaan.
Kun käytännössä ainoa yhteys ulkomaailmaan eli Kiinan raja saatiin säppiin pandemian varjolla, Kim Jong Un joutui samalla vastakkain samojen ongelmien kanssa kuin isänsä Kim Jong Il suuressa nälkäkatastrofissa 1990-luvulla.
Ihmisten ja ajatusten ohella tavaroiden liike pysähtyi, mikä on tarkoittanut valmiiksi köyhässä maassa yhä pahenevaa pulaa peruselintarvikkeista, lääkkeistä ja polttoaineesta.
Pohjois-Koreassakin on oma eliittinsä, joka on pystynyt aiemmin hankkimaan länsimaisia “ylellisyystarvikkeita” ja kiertämään kaikkialle ulottuvaa valvontaa. Mikäli rajasulku yhä pitkittyy, tämän ryhmän tyytymättömyys voi kasvaa.
Pohjois-Korean ulkosuhteet ovat luku sinänsä, ja niiden läpikäyminen on kirjan parasta antia. Ydinkärjillä varustetuilla pitkän kantaman ohjuksilla ja sukellusveneillä uhitteleva diktaattori ei enää olekaan kovin huvittava.
Juttu on lyhennelmä artikkelista, joka on julkaistu alun perin Suomenmaan aikakauslehdessä lokakuussa 2022.
Digilehden irtonumeroita voit ostaa täältä. Lehden voit tilata täältä.