"Pohjanlahden perukasta on tulossa jonkinlainen Persianlahti" – Lintilä korostaa tulevassa ilmasto- ja energiastrategiassa vetyä, tuulta ja ydinvoimaa, EU-sääntely huolettaa
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on luottavainen päästövähennysten onnistumisen suhteen.
– Voi sanoa, että kaikkien viimeisimpien hallitusten aikana päästöjen määrä on vähentynyt enemmän kuin ohjelmissa on alkujaan arvioitu.
Hyvän polun ja perustan teollisuuden päästöjen vähentämiselle on antanut eri toimialojen yhdessä tekemä vähähiilisyystiekartta, Lintilä arvioi.
– Se on tehnyt vaikutuksen myös Suomen rajojen ulkopuolella.
Lintilä esitteli tulevan ilmasto- ja energiastrategian lähtökohtia tiedotustilaisuudessa torstaina aamupäivällä. Strategia on tulossa eduskunnan käsittelyyn vielä syysistuntokauden aikana.
Hallitus sopi budjettiriihen yhteydessä linjaukset, joilla on tarkoitus toteuttaa hallitusohjelman tavoite tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Noin 14–15 megatonnin lisäpäästövähennyksistä 6–7 megatonnia kohdistuu päästökauppasektorille, ja ilmasto- ja energiastrategian avulla on tarkoitus hakea nämä päästövähennykset.
Tavoitteisiin pääsemiseksi strategian erityisteemoiksi on nostettu sähköistyminen, vety ja sähköpolttoaineet, merituulivoima sekä ydinenergia. Kivihiili on kielletty lailla vuonna 2029, ja öljyä ja turvetta korvataan energianlähteinä myös vahvasti.
Tuulivoiman ja vedyn suhteen Lintilä luo katsetta erityisesti Perämeren suuntaan.
– Tuulen osalta erittäin merkittäviä hankkeita on käynnissä jo nyt, noin kahdenkymmenen megatonnin edestä kokonaisuudessaan.
– Merituuleen perustuvat hankkeet ovat erityisen mielenkiintoisia. Voi sanoa, että Pohjanlahden perukasta on tulossa jonkinlainen Persianlahti sillä tuulivoimamäärällä, joka sinne nyt on tulossa, hän kuvailee.
Persianlahdella Lintilä viittaa suureen alueelliseen merkitykseen energiantuotannossa. Persianlahden seutu on ollut maailman merkittävin öljyntuotantoalue.
Vedyn rooliin Lintilä haluaisi kiinnittää selvästi enemmän huomiota aiempaan verrattuna.
– Emme nyt aivan takajoukkoihin ole tässä tippuneet, mutta juoksua pitää parantaa.
– On selkeästi havaittavissa, että vety on tulossa teollisuuden puolelle nopeammin kuin muutama vuosi sitten oletettiin. SSAB:n Raahen teollisuuslaitos on tästä hyvä esimerkki. Päästövähennysten osalta tulee olemaan valtava merkitys, jos yksin se vaihtaa vetypuolelle, ministeri kertoo.
Perämeren tienoo olisi hyvä verkkokohta vedyn tuotannolle.
– Ruotsin puolella Luulajassa SSAB:lla on vastaavaa kaavailua. Vetyrakentamiseen on siis potentiaalia. Strategiaan tämä ei ole tulossa, mutta jos joku on halukas investoimaan putkeen, niin vetyä voisi viedä Keski-Eurooppaan.
Lintilän mielestä kansalliselle vetystrategialle olisi tarvetta samalla tavalla kuin kansallinen akkustrategiakin onnistuneesti tehtiin.
– Jatkotöitä olemme tekemässä.
EU-sääntely voi aiheuttaa Suomen hyvälle kehitykselle ongelmia.
– Haaste on, että investointiympäristö saadaan tukemaan vähähiilisyystiekartan toteutumista. EU-sääntelyn osalta pieni huoli on, onko sääntely sellaista, joka ajaa investointeihin ennemmin kuin heittää kapuloita investointien rattaisiin.
– Ristikkäinen sääntely, jota voi tapahtua, on tietysti huono asia. Energiatavoitteiden osalta tätä tullaan kyllä seuraamaan.
Puoliväliriihessä keväällä tehdyt toimenpiteet ovat erittäin myönteisiä päästövähennyksiä edistävien investointien suhteen, Lintilä kiittää. Niillä kyetään antamaan investoinneille vakautta ja ennustettavuutta.
Euroopan unionissa piilee myös mahdollisuuksia. Suomi on ollut päästövähennyksissään edelläkävijä ja tämä luo vientimahdollisuuksia.
– Komission oma arvio taitaa olla, että ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää peräti noin 3500 miljardin euron toimien saavuttamista. Tämä on myös erittäin suuri mahdollisuus Suomelle, Lintilä painottaa.
Ydinvoiman kehittäminen tulee myös olemaan tapetilla, Lintilä kertoo.
– Uudessa ydinvoimalaissa tullaan linjaamaan ydinvoiman tulevaisuudesta vahvasti. Prosessi tulee olemaan pitkä, yli kahdenkin hallituskauden mittainen. Esimerkiksi pienydinvoimalat tulevat olemaan vahvasti esillä. Niiden suhteen käydään jo paljon keskustelua Euroopan tasolla.
