Pitkäkestoisen koronan diagnosoinnissa ja hoidossa ollaan Suomessa jäljessä, sanoo asiantuntija
Long covidin eli pitkäkestoisen koronan vaikutus kansanterveyteen on osoittautunut suuremmaksi kuin vielä vuosi sitten ajateltiin, arvioi neurologian professori Risto O. Roine.
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) long covid -asiantuntijaryhmän puheenjohtajana toimivan Roineen mukaan Suomi on long covidin diagnosoinnissa, hoidossa ja potilaiden kuntoutuksessa jäljessä moniin muihin maihin verrattuna.
– Meillä ei ole Suomessa tehty virallisia linjauksia tästä. Myöhässä olemme, mutta emme vielä mitenkään peruuttamattomasti, Roine sanoo.
Hänen mukaansa Maailman terveysjärjestön WHO:n long covid -määritelmän kriteerit täyttäviä pitkäkestoisia oireita ilmenee nykytiedon valossa 10–20 prosentilla koronainfektion saaneista ihmisistä.
Suomessa oli kuukausi sitten diagnosoitu long covid noin 20 000 ihmisellä. Diagnosoitujen tapausten arvioidaan kuitenkin edustavan vain pientä osaa kokonaisluvusta.
Roine on peräänkuuluttanut, että jokaiseen keskussairaalaan pitäisi perustaa pitkäkestoisen koronan hoitoon keskittyvä poliklinikka. Hoitoa olisi syytä tarjota hänen mukaansa myös perus- ja työterveydenhuollossa, koska kaikki potilaat eivät tarvitse erikoissairaanhoidon palveluita.
– Yksityinen työterveyshuolto onkin ottanut tästä sairaudesta aika lailla koppia. On järjestetty koulutusta ja potilaille palveluita, Roine sanoo STT:n haastattelussa.
Julkisella puolella sen sijaan on hänen mukaansa päästy hitaammin liikkeelle.
Suomen tällä hetkellä ainoa koronainfektion pitkäaikaisoireiden poliklinikka toimii Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus).
Viime vuoden kesäkuussa avatulla klinikalla on tähän mennessä hoidettu yli 330 long covid -potilasta, kertoo ylilääkäri Helena Liira Husista. Hoitojaksot vaihtelevat yleensä muutamasta kuukaudesta vuoteen.
– Meidän potilaillamme on rintatuntemuksia, aivosumua, rasituksen jälkeistä väsymystä, hajuaistin puutoksia ja erilaisia kipuja sekä hermostollisia oireita. Hyvin laidasta laitaan siis.
Poliklinikalle pystytään Liiran mukaan ottamaan kuukaudessa noin parikymmentä uutta potilasta. Tulijoita olisi kuitenkin enemmän.
– Joudumme lievempien tapausten kohdalla palauttamaan lähetteitä. Kuten erikoissairaanhoidossa yleensäkin, niin keskitymme näihin vaikeimpiin tapauksiin, Liira sanoo STT:lle.
Hänen mukaansa myös Turkuun on suunnitteilla vastaavanlainen poliklinikka.
Liira ei kuitenkaan jaa Roineen näkemystä pitkäkestoisten koronan hoitoon keskittyvien poliklinikoiden tarpeesta.
– Tutkimme paljon meille tulleita potilaita, ja tämä sairaus näyttää sellaiselta, ettei esimerkiksi röntgenkuvauksissa havaita mitään löydöksiä. Potilaat eivät hyödy kuvantamistutkimuksista, joten sen takia erikoissairaanhoidolle ei ole tarvetta, Liira painottaa.
Tietyistä tutkimuksista voi esimerkiksi säteilyn kautta olla potilaalle myös haittaa, minkä lisäksi on syytä ottaa huomioon kustannuksetkin.
– Tästä voi tulla Suomelle hyvin kallista, jos long covid -potilaita aletaan (laajemmassa mittakaavassa) tutkia erikoissairaanhoidon puolella ja tehdä tutkimuksia, Liira sanoo.
Hänen mukaansa pitkäkestoisen koronan oireita voidaan hyvin hoitaa myös työterveyshuollossa ja terveyskeskuksissa, sillä niissä on käytettävissä samanlaisia kuntoutuskeinoja kuin poliklinikallakin.
– Havaintojeni mukaan työterveydenhuollossa hoidetaan näitä tapauksia oikein hyvin. Siellä on moniammatilliset tiimit kuten meilläkin.
Moniammatillisia tiimejä on myös terveyskeskuksissa, mutta sote-uudistuksen myötä niissä on suuri muutos käynnissä ja resurssit ovat muutoinkin rajallisemmat, Liira sanoo.
Tämän takia niiden long covid -potilaiden, joilla ei ole työterveydenhuollon palveluita käytössään, on vaikeampaa saada kuntoutuspalveluita.
– Perustason on tarve ottaa tästä hoidosta paljonkin vastuuta. Potilaita on paljon, ja kärsimystä on paljon. On tärkeää, että ihmiset saavat tasa-arvoisesti apua tähän eri puolilla Suomea.
Husin poliklinikalla tehdyn tutkimustyön perusteella ennuste long covidista toipumiseen on hyvä.
– Meidän tutkimuksemme mukaan hyvin vaikeatkin tapaukset lähtevät toipumaan hyvin. Uskon, että tästä kyllä selvitään, eikä kukaan jää pysyvästi sairaaksi.
WHO:n määritelmän mukaan kyseessä on long covid, kun toimintakykyä merkittävästi heikentäviä oireita ilmenee viimeistään kolmen kuukauden kuluessa sairastetusta koronasta ja oireet kestävät vähintään kaksi kuukautta.
Mikä tahansa pitkittynyt oire ei siis ole sama asia kuin long covid, neurologian professori Roine painottaa. Hänen mukaansa erilaisia pitkittyneitä oireita ilmenee joka toisella koronan saaneella ihmisellä.
WHO:n taudinmääritelmässä ei Roineen mukaan kuitenkaan oteta sitä huomioon, että koronavirustartunta itsessään vahingoittaa useita elimiä, mikä vaikuttaa ihmisen terveyteen. Lisäksi tartunta lisää muiden sairauksien esiintyvyyttä.
– Tätä kautta selittyy merkittävä kansanterveydellinen vaikutus, hän perustelee.
Long covidin oireet helpottavat useilla potilailla Roineen mukaan suhteellisen nopeasti, mutta oireet voivat myös pitkittyä ja kroonistua.
– Sitten kun ne pitkittyvät, ne todella pitkittyvät. Kaikkia potilaita voidaan kuitenkin auttaa ja paluu suhteellisen normaaliin elämään on mahdollista, vaikka ei täysin toipuisikaan, Roine puolestaan arvioi.
Vaikka tietämys long covidista on lisääntynyt, on kyseessä Roineen mukaan niin monitahoinen sairaus, että kokonaisnäkemys on vielä sirpaleinen.
Koronan lisäksi on myös ihmisiä, jotka ovat saaneet long covidin oireita koronarokotteista. Nämä tapaukset ovat Roineen mukaan harvinaisia, mutta asiasta myös tiedetään vielä vähemmän kuin koronan jälkeen saadusta long covidista.
Hoidon järjestämisen lisäksi Roineen mukaan Suomessa olisi syytä edistää yhtenäisiä korvauskriteereitä sekä hankkia diagnostisia testejä, joilla voitaisiin mitata esimerkiksi haitallisia vasta-aineita. Muissa maissa testejä on jo otettu käyttöön.
– Syystä tai toisesta Suomessa ei ole otettu niitä käyttöön. Joko niitä ei ole katsottu tarpeelliseksi tai ei ole resursseja, Roine pohtii.
Miksi Suomessa sitten ollaan muita maita jäljessä long covidin hoidossa?
– Prioriteetit ovat olleet muualla. Luonnollisesti pandemian akuutti hoito, rajoitustoimet ja rokotusstrategian kehittäminen ovat olleet ykkösprioriteetti, mutta valitettavasti pitkäaikaisoireiden käsittely on jäänyt sen myötä tekemättä.
Roineen johtaman asiantuntijaryhmän toimikausi jatkuu vuoden loppuun. Ryhmän tarkoituksena on muodostaa näkemys siitä, miten long covidia tulisi diagnosoida ja hoitaa sekä miten hoito tulisi organisoida.
Asiantuntijaryhmä julkaisi jo alkuvuodesta yhden julkilausuman, jonka tarkoituksena oli luoda kuvaus sairaudesta siihen mennessä julkaistun kirjallisuuden perusteella.
Lausuma sai paljon huomiota, kun perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) perusteli STM:n tuolloin ajamaa etäkoulusuositusta raportin tuloksilla.
Myös Euroopan komissio on asettanut long covid -asiantuntijapaneelin laatimaan raporttia, jossa on määrä muun muassa esittää keinoja long covidin hoitoon ja tutkimukseen. Raportin odotetaan valmistuvan piakkoin.
Raportti ja sen tulokset kiinnostavat myös STM:ssä, jossa eri suositukset long covidin hoidosta ja sen järjestämisestä ovat seurannassa.
– Myös WHO:lta on tästä suosituksia, ja sitten STM:n asettaman työryhmän on määrä antaa loppuraporttinsa, kun työryhmän toimintakausi loppuu, sanoo STM:n erityisasiantuntija Laura Järvelä.
Hänen mukaansa STM hyödyntää näitä tietoja ohjauksessaan ja päätöksenteossaan.
– Otamme suositukset huomioon ja katsomme, vaatiiko tilanne toimenpiteitä.