Pitkä itäraja vaatii Suomelta jatkuvaa valppautta, painottaa presidenttiehdokas Olli Rehn – "Menestyvä Suomi ei voi olla jakautuva Suomi"

Keskustan puoluekokous

Suomi ei voi jättää 1300 kilometrin itärajaansa tyhjeneväksi seuduksi arvaamattoman naapurin viereen, linjaa kansanliikkeen ja keskustan presidenttiehdokas Olli Rehn.

Rehn muistutti keskustan ylimääräisessä puoluekokouksessa Turussa ehdokkaaksi valintansa jälkeen pitämässään puheessa, että koko Suomen elinvoima on myös turvallisuuspoliittinen kysymys.

– Ja hyvät ystävät, me jos ketkä tiedämme, että menestyvä Suomi ei voi olla jakautuva Suomi. Itä- ja Kaakkois-Suomi on kärsinyt Venäjän hyökkäyssodasta eniten.

Rehnin mukaan kansallisten ratkaisujen lisäksi tarvitaan myös EU-tason linjauksia.

– Kyse on koko Euroopan rajaseudusta. Voisiko Suomen hallitus ehdottaa EU:lle uutta ohjelmaa etulinjan maiden rajamaakuntien kehittämiseen? Siihen on kaikki perusteet, Rehn näki.

Rehnin mukaan on rakennettava maailmaa, jossa suurten valtioiden oikeus ei ole sen vahvempi kuin pientenkään ja jossa voima ei ole ainoa oikeus. Tällaista voimapolitiikkaa edustaa hänen mukaansa Venäjän laiton, julma hyökkäyssota Ukrainassa.

– Sodan myötä syntyy uusi eurooppalainen turvallisuusjärjestys. Ukrainan puolustustaistelu ratkaisee, millainen siitä tulee. Venäjän voitto merkitsisi syvän epävarmuuden aikakautta kaikille meille etulinjan maille.

Rehnin mukaan viime aikoina on noussut esiin huoli sodan laajenemisesta, jopa suursodan mahdollisuudesta.

– Sitä on lietsonut Venäjän löysä ja holtiton puhe ydinaseista. Ydinaseilla uhkailu ei ole leikin asia, mutta on syytä muistaa, että se oli jo Neuvostoliitolle lännen vastainen poliittinen ase, eikä se saa horjuttaa päättäväisyyttämme. Epäröinti Ukrainan tukemisessa vain pitkittäisi sotaa ja lisäisi sen laajenemisen riskiä.

Ukraina taistelee Rehnin mukaan vapauden ja demokratian puolesta, ja siten myös meidän puolestamme.

– Siksi meidän – Lännen, Euroopan, Suomen – on jatkettava tukea Ukrainalle niin pitkään ja laajasti, kuin tarve on. Tavoitteenamme on kestävä ja oikeudenmukainen rauha.

Rehnin mukaan Venäjä on myös saatettava vastuuseen teoistaan ja Venäjän jäädytettyjä valuuttavarantoja tulee käyttää Ukrainan jälleenrakennukseen.

– Se olisi moraalisesti oikein, taloudellisesti merkittävää, ja oikeudellisesti mahdollista.

Vaikka Venäjän asevoimat ovat sotineet huonommin kuin oletettiin, Rehnin mielestä suomalaisten ei kannata aliarvioida Venäjän kykyä aiheuttaa kaikenlaista harmia ja ilkeyttä.

– Meidän pitää aina olla valppaana, mitä itärajamme takana tapahtuu. Venäjän tekojen vuoksi Suomen ja Venäjän poliittisten suhteiden ja kaupankäynnin elpymistä ei ole näköpiirissä. Lännen ja Venäjän välille on laskeutunut moderni rautaesirippu.

Rehn muistutti presidentti J. K. Paasikiven viisautta soveltaen, että maantiede ei ole muuttunut, mutta Suomen asema on.

– Yhdessä liittolaistemme kanssa patoamme nyt Venäjän voimapolitiikkaa.

Rehnin mukaan seuraavan presidentin keskeinen tehtävä on viedä menestyksellä maaliin Suomen ankkuroituminen läntisiin turvallisuusyhteisöihin.

– Olemme itsemme kokoinen osa liittokuntaa, jossa katseemme on ulotuttava aiempaa kauemmas. Naton jäsenenäkin olemme ennen muuta Pohjoismaa – ja samalla etulinjan maa.

Murrosajassa Suomi-laivaa on ohjattava Rehnin mukaan taidolla ja hermoilematta.

– Tasavallan presidentti ei voi olla kokemattomana komentosillalla, kun myrskypilvet tummentuvat maailmanpolitiikan taivaalla. Seuraava presidentti on paljon haltija.

Presidenttiehdokas muistutti, että myös tasavallan presidentin ja hallituksen yhteistyön jalostaminen on seuraavan presidentin vastuulla.

– On tärkeä sopia pelisäännöistä, miten perustuslakia sovelletaan, jotta epäselvyyksiä ei synny ja jotta jokainen voi toimia työnjaon mukaisesti ja osaamme keskittää voimat oikein.

Rehnin mielestä myös kokonaisturvallisuuden alaan kuuluvan harmaan vyöhykkeen yhteistyötä pitää kehittää ja parantaa.

– Kuka johtaa, jos joudumme äkillisen kyberhyökkäyksen kohteeksi? Tai rajan yli alkaa tulla järjestettyä pakolaisvirtaa? Tai jos rahtialus kaapataan Itämerellä? Kriisitilanteissa on tiedettävä heti, kuka johtaa toimintaa kriisin laukaisemiseksi ja mistä saadaan paras apu käyttöön.

Rehn sanoi, että hän ei ole ensimmäistä kertaa hakemassa keskustaväen tukea ja luottamusta.

– Minulle keskusta on ennen muuta sivistys- ja ihmisyysliike. Juureva kansanliike, minulle monella tapaa tärkeä jo nuoruudesta. Se on ystävien ja lämpimien kohtaamisten liike, jonka kautta vaikutamme siihen, minkälaista Suomea haluamme rakentaa.

Ehdokas muistutti, että presidentin on oltava kuitenkin kaikkien suomalaisten presidentti.

– Siksi olen asettunut ehdolle presidentiksi valitsijayhdistyksen kautta. Olen kiitollinen niille 20 000 kansalaiselle, jotka ovat käyttäneet oikeuttaan olla asettamassa presidenttiehdokasta.

Rehn sanoi aikovansa erottua ehdokkaana arvojensa, tavoitteidensa ja kokemuksensa ohella myös toimintatavoilla. Hän toimisi mieluummin kärjistävän keskustelun purkajana kuin sen kiihdyttäjänä.

– Rakennan mieluummin sillan kuin räjäytän. Kehun ja kannustan ennemmin kuin latistan. Tämä rooli sopii minulle, ja se sopii Suomelle maailman tyrskyissä. Haluan olla yhdistävä tekijä, kokoava voima.

Rehn sanoi tavanneensa puhua tasavaltalaisista arvoista, joiden puolustaminen on ollut neljän vuosikymmenen ajan hänen toimintansa johtotähti ja kantava voima.

– Minulle tasavaltalaisuus kiteytyy siinä vanhemmiltani saamassa opissa, että jokaista ihmistä katsotaan samalta silmien tasalta, tasavertaisina.

Rehn sanoi luottavansa suomalaisin ja suomalaisten tahtoon rakentaa yhdessä tuumin sellaista kotimaata, jossa on hyvä asua ja elää.

– Minä luotan siihen, että maamme parhaat päivät ovat vasta edessäpäin, Rehn julisti.