Perustuslakivaliokunta puuttui "Kekkosen kompromissiin" – linjasi lunastuslain pykälän perustuslain vastaiseksi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on linjannut presidentti Urho Kekkosen aikaisen sääntelyn lunastuslaista perustuslain vastaiseksi.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus esittää muutoksia korvauksiin, joita myönnetään maanomistajille lunastuslain nojalla lunastustilanteissa. Käytännössä korvauksia nostettaisiin. Lunastuksista maksettaisiin jatkossa täysi markkina-arvoa vastaava korvaus nykyisen käyvän hinnan sijasta.

Hallitus esittää muun muassa kumottavaksi lunastuslain pykälän, jolla lunastettavan omaisuuden arvosta voidaan leikata asemakaavoituksen aloittamispäätöksen tuoma arvonnousu.

Perustuslakivaliokunta katsoo, että pykälä on perustuslain vastainen ja siten poistettava.

Arvonnousua voidaan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestmanin (kok.) mukaan leikata jopa seitsemän vuotta taaksepäin lunastusajankohdasta.

– Perustuslakivaliokunta sanoi jo vuonna 1977, että arvonleikkauspykälä muodostaa poikkeuksen käyvän arvon määrityksestä, mutta silti valiokunta katsoi, että se voitiin silloin perustuslain estämättä hyväksyä. Nyt valiokunta totesi, että se on poistettava, jotta perustuslain vastaiset lopputulokset voidaan poissulkea, Vestman kertoo STT:lle.

Valiokunta antoi lausuntonsa lunastuslain korvausperusteiden muuttamisesta maa- ja metsätalousvaliokunnalle perjantaina.

Vestmanin mukaan perustuslakivaliokunnan lausunto on historiallinen, sillä valiokunta ei ole lähes 50 vuoteen arvioinut lunastuslakia ja arvioi sen nyt ensimmäistä kertaa nykyisen perustuslain aikana. Laki on hänestä merkityksellinen ennen muuta perustuslain turvaaman omaisuussuojan kannalta.

Perustuslakivaliokunnan lausunto oli yksimielinen.

Historia tuntee arvonleikkauspykälän osana niin sanottua Kekkosen kompromissia maapaketissa, joka oli hiertänyt päähallituspuolueiden välejä. Kekkonen puuttui valtakaudellaan voimakkaasti myös sisäpolitiikkaan.

Tuolloin vuonna 1977 perustuslakivaliokunnan jäsenistä enemmistö kuului kompromissia kannattaneisiin puolueisiin eli SDP:hen, keskustaan ja liberaaleihin.

Oppositiossa kokoomus vastusti sitä.

– Historiantutkimuksessa on esitetty erilaisia käsityksiä asioiden kulusta. Pykälän eduskuntakäsittely oli monivaiheinen ja oikeuskansleri vaati vielä sen jälkeen pykälää korkeimman oikeuden arvioitavaksi perustuslakiongelmien takia. Kekkonen ei tähän suostunut, muotoilee Vestman.

Vaikka Kekkosen valtakaudesta aikaa on kulunut, yksi asiantuntija on arvioinut lunastuslakia silloin ja nyt. Oikeustieteilijä ja emeritusprofessori Mikael Hidén arvioi lunastuslakia perustuslakivaliokunnalle sekä vuonna 1977 että tänä vuonna. Hän on perustuslakivaliokunnan käytetyin valtiosääntöasiantuntija.

Perustuslakivaliokunta toteaa nyt, että perustuslain sanamuodon takaama täysi korvaus on turvattava maanomistajalle pakkolunastuksessa joka tilanteessa. Korvaus ei ole kiinni esimerkiksi sen yleisen tarpeen painavuudesta, jonka vuoksi lunastus tehdään.

Tämä tarkoittaa, että omaisuudenhaltijan eli yleensä maanomistajan varallisuusasema ei saa muuttua lunastuksen myötä.

Valiokunta teki hallituksen esitykseen muutosvaatimuksen, jonka mukaan laissa on vielä tarkemmin turvattava, miten täyden korvauksen vaatimus käytännössä toteutetaan. Markkina-arvon määrityksestä on sen mukaan säädettävä tarkemmin kuin hallitus esitti.

– Tämä on ponteen mennyt muutosvaatimus, joka on ehdottomasti tehtävä.

Yksiselitteisimmin täyden korvauksen turvaa valiokunnan arvion mukaan sellainen luotettava arvostusmenetelmä, joka tuottaa korkeimman arvon lunastettavalle omaisuudelle.

Valiokunta arvioi myös 25 prosentin korotusta, joka hallituksen esityksen mukaan tulisi säännönmukaisesti kaikkiin lunastuskorvauksiin.

– Valiokunta totesi, että korotuksella varmistetaan täyden korvauksen toteutuminen, koska arvonmääritysmenetelmissä on virhemarginaali. Siinä ei ole lähtökohtaisesti kysymys täyden korvauksen ylittävästä tasosta, vaan tavasta varmistaa täysi korvaus.

Lisäksi perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota lunastettavan omaisuuden erityisarvoihin, kuten luonnonvaroihin ja rakennusoikeuksiin. Valiokunta katsoi, että tämä tulee ottaa lukuun lunastuskorvausta määritettäessä.