Perheiden ongelmat voivat jäädä piiloon neljän seinän sisälle – kaikkien on nyt syytä tarkkailla lähellä olevia lapsia, asiantuntija sanoo
Kuinka monen lapsen hätä jää nyt piiloon kodin seinien sisälle? Turun yliopiston lastensuojeluun erikoistunut työelämäprofessori Oona Ylönen sanoo kantavansa siitä huolta.
Lastensuojelun avohuollon piirissä on Suomessa noin 55 000 lasta, ja heidän vointiaan alan ammattilaiset tietävät seurata nykyisissä poikkeusoloissa.
Koronakriisi koettelee kuitenkin nyt myös perheitä, joiden lapset eivät ole tähän mennessä olleet lastensuojelun asiakkaita.
– Jos perheessä luisutaan sen rajan yli, kukaan ei välttämättä näe sitä. Tämä koronakriisi voi saada aikaan perhetilanteen kiristymisen, mutta siitä saadaan tietoa huonommin, koska perheet ovat neljän seinän sisällä, Ylönen sanoo.
Lastensuojeluilmoituksia tehdään usein koulusta tai päiväkodista sekä terveydenhuollon ammattilaisten ja poliisin toimesta. Lastensuojeluilmoituksen voi kuitenkin tehdä kuka tahansa lapsen tilanteesta huolestunut.
Ylönen kehottaakin kaikkia kiinnittämään nyt huomiota lähellä olevien lasten vointiin.
– Kaikkien lasten kanssa tekemisissä olevien tulisi nyt pitää silmät ja korvat auki aivan erityisellä tavalla ja ohjata tarvittaessa avun äärelle.
Ylösen mielestä on esimerkiksi tärkeää, että opettajalla on kontakti lapseen myös etäopetuksessa. Huoli lapsesta voi herätä esimerkiksi silloin, jos lapsi ei palauta etätehtäviä opettajalle.
– Silloin tulee selvittää mistä se johtuu, ja ääritilanteessa tehdä lastensuojeluilmoitus. Opettajilla on tuntuma lapsiin jo ajalta ennen poikkeusoloja, joten he voivat luottaa arvioonsa.
Ylönen kannustaa myös perheitä hakemaan itse aktiivisesti apua silloin, kun epäilevät sitä tarvitsevansa.
Monessa kodissa koetaan stressiä muun muassa taloudellisista vaikeuksista, ja pinnan kiristyessä perheväkivallan lisääntyminen on todellinen riski, Ylönen sanoo.
– Se on muutenkin piiloon jäävä rikollisuuden laji, ammattilaisten tietoon tulee siitä vain osa.
Ylönen muistuttaa, että kuntien lisäksi erilaiset järjestöt ovat nyt aktiivia perheiden auttamisessa ja esimerkiksi turvakoteihin voi mennä. Nollalinja on auttava puhelin, johon voi soittaa lähisuhdeväkivallasta.
– Neuvoisin ihmisiä ottamaan yhteyttä matalalla kynnyksellä ja kuvailemaan omaa tilannetta vaikka nimettömästikin, jos se muuten tuntuu vaikealta. Kannattaa kysyä, miltä oman perheen tilanne toisen korvaan vaikuttaa.
– Tiedämme väkivallasta sen, että se voi tuntua yllättävän normaalilta perheessä, jossa sen uhka on olemassa. Joskus tarvitaan ulkopuolisen arvio siitä, mikä ei kuulu terveeseen perhe-elämään.
Ylönen haluaa korostaa, että apua saa myös näissä poikkeusoloissa. Perheiden ei siis tarvitse lamaantua ja kokea, että he ovat yksin eikä heitä voi kukaan auttaa.
– Kannattaa mieluummin tarttua puhelimeen ja pyytää apua.
Ylösen mukaan ihmisillä on erilainen psyykkinen kantokyky. Monet ovat saaneet perhekuvion pyörimään hyvin nytkin, mutta riskit kasvavat, jos mielenterveyden puolella on haurautta.
Riskejä lisää myös alkoholi. Jo kohtuullisen vähäinenkin päihteiden käyttö voi vaikuttaa aikuisen käyttäytymiseen.
– Lapsi huomaa aikuisessa muutoksen, ja se voi tuo turvattomuutta tilanteessa, jossa lapsella on ehkä turvaton olo jo valmiiksi.