Koronapandemia aiheutti terveydenhuollon työntekijöille psyykkistä ahdinkoa – Osa ei ole vieläkään palautunut keväästä 2020
Pandemia koetteli terveydenhuollon henkilöstön mielenterveyttä muuta väestöä enemmän, vahvistaa tutkimus. Erityisesti koronapotilaita hoitaneilla esiintyi psyykkistä oireilua, ja osa oireili vasta viiveellä.
Asiaa selvitettiin Helsingin yliopiston ja Helsingin yliopistollisen sairaalan Husin tutkimuksessa.
Tulosten mukaan terveydenhuollon henkilöstön keskimääräinen mielenterveys laski koronan yleistyessä, ja koronatilanteen helpottaessa se koheni.
Erityisesti koronapotilaiden hoitoon liittyneet traumatisoivat tapahtumat ja voimakas tartunnan pelko olivat yhteydessä henkilöstön psyykkiseen ahdinkoon ja uniongelmiin. Painetta lisäsivät myös alueellinen koronatartuntojen määrä sekä suorat hoitokontaktit koronapotilaiden kanssa.
– Korona-aikaan liittyviä traumaattisia tapahtumia kokeneilla oli muihin verrattuna moninkertainen riski kokea psyykkistä ahdinkoa. Traumaattisia tapahtumia oli kaksinkertainen määrä koronapotilaita hoitaneilla verrattuna muuhun henkilöstöön, sanoo akatemiatutkija Tom Rosenström Helsingin yliopistosta tiedotteessa.
Hoitohenkilöstön psyykkiseen hyvinvointiin vaikutti myös poikkeusaika rajoituksineen.
– Mielenterveyttä ja unen laatua heikensi paitsi koronapandemian hetkittäinen kuormittavuus myös pandemian pitkittymiseen liittyvät epäsuorat vaikutukset. Esimerkiksi yksinasujilla sosiaalinen elämä saattoi kaventua muita enemmän.
Rosenströmin mukaan on todennäköistä, että osa terveydenhuollon henkilöstöstä ei ole vielä palautunut vuoden 2020 koettelemuksista.
Tutkimuksen tekijöiden mukaan terveydenhuollon organisaatioiden pitäisi pystyä tasoittamaan henkilöstön kuormituspiikkejä. Työnantajien tulisi myös ottaa huomioon työtekijöiden erilaiset tarpeet pitkittyvän pandemian aikana, ja psykososiaalisia tukitoimia pitäisi tarvittaessa jatkaa riittävän pitkään.
Tutkimuksen kuukausittain lähetettyihin sähköisiin kyselyihin vastasi lähes 5 000 hoitohenkilöstöön kuuluvaa.