Palkkatulojen verotus ennallaan, takuueläke nousee, pienten lasten vanhemmat hyötyvät

Vuodenvaihteessa astuu voimaan lukuisia muutoksia, jotka vaikuttavat kansalaisten kukkaroon. Keskeisiä muutoksia tulee muun muassa verotukseen ja eläkkeisiin.

Ansiotulojen verotus muuttuu niin, että veroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla 1,5 prosentin inflaatio-oletuksen mukaisesti. Työn verotusta kevennetään kaikissa tuloluokissa, mutta palkansaajamaksujen korotukset  huomioiden palkkatulojen verotuksen tason arvioidaan pysyvän suunnilleen ennallaan. Indeksitarkistus on tehty niin, että yleisen ansiotason nousun vaikutus verotukseen on pyritty nollaamaan.
Työtulovähennyksen alarajaa nostetaan 1 420 eurosta 1 540 euroon. Työnantajan kustantaman koulutuksen verovapautta laajennetaan.
Asuntolainan koroista vähennyskelpoisia on enää 35 prosenttia, mikä on 10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin tänä vuonna.
Kunnallisveroprosentti nousee 53 kunnassa ja laskee 6 kunnassa. Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli kohoaa 0,93–2,00 prosenttiin 0,93–1,80 prosentista.
Yle-vero poistuu noin 390 000 pienituloiselta henkilöltä.
Alkoholiveron korotus nostaa vähittäismyyntihintoja noin 5 prosenttia. Tupakkaveron kiristys nostaa savukkeiden hintoja keskimäärin 9 prosenttia.

Opintotukeen tulee 75 euron huoltajakorotus, jolloin opintorahan määrä nousee vuoden alussa lasta huoltavalla opiskelijalla 250 eurosta 325 euroon kuukaudessa.
Vanhempien tulot eivät enää vaikuta itsenäisesti asuvan 18–19-vuotiaan toisen asteen opiskelijan opintorahan määrään. Nämä opiskelijat voivat saada perusmääräisen opintorahan, 250 euroa kuukaudessa.

Pieni- ja keskituloisten perheiden varhaiskasvatusmaksut alenevat, ja toisen lapsen sisaralennus nousee 50 prosenttiin entisen kymmenen prosentin sijaan. Keskituloisen kahden lapsen perheen (bruttotulot yhteensä 5 900 euroa kuukaudessa) maksut laskevat vuodessa yli 1 200 eurolla.
Kaikkien perheiden tulorajoja nostetaan. Noin 6 700 perheelle varhaiskasvatus muuttuu kokonaan maksuttomaksi.

Laki työttömyysturvan niin sanotusta aktiivimallista astuu voimaan. Työttömän on tehtävä 65 päivän jaksolla muun muassa 18 tuntia palkkatyötä tai osallistuttava viiden päivän ajan TE-toimiston työllistymistä edistävään palveluun. Jos aktiiviedellytys ei täyty, työttömyyskorvaus pienenee 4,65 prosenttia.
Vuodenvaihteen jälkeen työtön voi yritystoiminnan aloittaessaan saada työttömyysetuutta neljältä kuukaudelta yritystoiminnan estämättä.

Ensi vuodelle vahvistettu elinaikakerroin pienentää vuonna 1956 syntyneiden työeläkkeitä vajaat 4 prosenttia.

Takuueläkkeen määrä nousee 775 euroon kuukaudessa. Korotus on noin 15 euroa kuukaudessa. Myös hoitotuen perusosa nousee. Ensi vuonna hoitotuen perusosa on 71 euroa kuukaudessa.
Kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien indeksikorotukset jätetään tekemättä, ja kansaneläkeindeksi jäädytetään vuoden 2017 tasolle.
Kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista perittävien asiakasmaksujen enimmäismäärät laskevat 1,22 prosenttia. Säännöllisen kotihoidon maksujen tulorajat nousevat 0,60 prosenttia.

Määräaikainen laki autojen romuttamispalkkioista astuu voimaan. Uuden auton hankinnan yhteydessä myönnettävä palkkio on 1 000–2 000 euroa.

Täyssähköautosta maksetaan hankintatukea 2 000 euroa. Tukea voi myös saada henkilöauton muuntamiseksi kaasu- tai etanolikäyttöiseksi.
Keskihintaisen auton autovero laskee noin 200 euroa.