Päätös sähkön arvonlisäveron alentamisesta saattaa polttaa valtion rahoja turhaan – Euroopassa on nyt myös laajempia haluja puuttua kalliiseen sähköön
Suomen hallitus liittyi budjettiriihessä lukuisten eurooppalaisten hallitusten jatkoksi, jotka haluavat helpottaa kansalaisten asemaa kallistuvan sähkön aikana.
Mutta kuinka hyvin hallituksen kansalliset päätökset sopivat siihen, että myös Euroopan unionin laajuisesti halutaan nyt keksiä keinoja alentaa sähkön hintaa?
Sähkömarkkinoihin erikoistunut vanhempi tutkija Iivo Vehviläinen Aalto-yliopistosta tulkitsee, että ylikansalliset toimet sähkön hintakriisin taittamiseksi ovat tällä hetkellä myöhässä. Siksi Suomenkin hallitus joutui hänen arvionsa mukaan toimimaan, vaikka parempi olisi ollut ensin saada mahdolliset ylikansalliset päätökset, jotka voivat muuttaa sähkön hintaa puuttumalla markkinamekanismiin.
Euroopassa on havahduttu siihen, että seuraavasta talvesta on tulossa kallis. Venäjä on ryhtynyt kääntämään kaasuhanojaan aiempaa kireämmälle, ja yhteisten sähkömarkkinoiden takia hinnat nousevat Suomessakin.
Sähkön hinnan markkinoilla määrittelee se tuottaja, jonka sähköä vielä viimeisenä tarvitaan täyttämään kysyntä. Siksi maakaasun kova hinta paisuttaa tällä hetkellä samalla esimerkiksi ydinvoimasta ja uusiutuvasta energiasta saatavia tuottoja.
Kaasun ulkopuolisista energiamuodoista saataviin tuottoihin saatetaan kuitenkin puuttua EU-tasoisilla päätöksillä. Muun muassa Reuters ja Politico ovat nähneet epävirallisen asiakirjan, jossa EU-komission yksi ratkaisumalli olisi hintakatto kaasua halvemmalle energialle. Ideana olisi leikata sillä suurempia tuottoja halvemmista energiamuodoista ja laskea siten energian hintaa kuluttajille.
Kuinka Suomen hallituksen budjettiriihen keinot sopivat siis tähän?
Budjettiriihen päätöksillä Suomessa pyritään puuttumaan sähkön hintaan laskemalla sähkön arvonlisäveroa ja hyvittämällä osa korkeista sähkölaskuista kuluttajille kotitalousvähennyksen tavoin.
Sähkön arvonlisäveroa laskettaisiin väliaikaisesti 24 prosentista 10:een, ja määräaikaiseksi kaavailtu verovähennys olisi niin ikään hyödynnettävissä ensi vuoden alusta.
Jos verotettavaa tuloa ei ole, luvassa olisi sosiaalitukea.
Aalto-yliopiston Vehviläinen ajattelee, että Suomen hallituksen oli hyvä tehdä jokin ratkaisu jo budjettiriihessä. Samaan aikaan esimerkiksi arvonlisäveron alentamisen kaltaiseen yleisesti hintaan vaikuttavaan ratkaisuun liittyy riski, että hintoja onnistuttaisiin laskemaan myös ylikansallisilla päätöksillä markkinamekanismiin.
– Jos vastaava vaikutus saadaan markkinamekanismien kautta, niin sitten siinä vain poltetaan vähän turhaa rahaa valtiolta, hän sanoo.
Tutkimustulokset maailmalta ovat antaneet Vehviläisen mukaan vaihtelevia tuloksia siitä, kuinka paljon sähkön hinnan vaihtelu vaikuttaa kulutukseen. Mahdollista on, että alentuva arvonlisävero lisää ainakin jossain määrin sähkön kulutusta ja pahentaa ongelmaa.
Mahdollisten ylikansallisten päätösten jälkeenkin markkinoille jää nykyisessä tilanteessa todennäköisesti epävarmuutta hinnasta, Vehviläinen arvioi. Siksi Suomessa pitäisi hänen mukaansa varautua poliittisesti myös sellaiseen katastrofiskenaarioon, että sähkön niukkuus tulee säilymään ongelmana ja vastaan voi pahimmillaan tulla pahimmillaan suuria sähkön saatavuuteen ja hintaan liittyviä ongelmia.
EU-maiden energiaministerien on määrä kokoontua sähkön saatavuutta ja hintaa käsittelevään hätäkokoukseen ensi viikon perjantaina.