Pääsihteeri Pelttaria epäillään rikoksesta supon tiedustelutoimintavyyhdissä – eduskunnassa puntaroidaan mahdollista hyllyttämistä
Eduskunnan pääsihteeri Antti Pelttari kertoo, että häntä on kuulusteltu rikoksesta epäiltynä.
– Rikosepäilyn keskeinen sisältö on se, että en ole suojelupoliisin päällikkönä puuttunut siihen, että eräät suojelupoliisista eläkkeelle jääneet virkamiehet ovat voineet saada salassa pidettäviä tietoja supon toiminnasta, Pelttari kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
Pelttari sanoo, ettei katso syyllistyneensä rikokseen. Hän ilmoittaa, ettei kommentoi asiaa tässä vaiheessa enempää. Pelttari sanoo toivovansa, että asia selvitetään pikaisesti.
Pelttari toimi ennen nykyistä pestiään suojelupoliisin (supo) päällikkönä.
Esitutkinta suojelupoliisin tiedustelutoimintaan liittyvässä jutussa on edennyt, Syyttäjälaitos kertoi torstaina. Tutkinta aloitettiin runsas vuosi sitten.
Tiedotteen mukaan jutussa on syytä epäillä, että supon toiminnassa on käytetty eräitä siviilejä niin, että he ovat saaneet tietää salassa pidettävää tietoa ja voineet käsitellä salassa pidettävää tietoa valvomattomasti.
Erään toiminnassa käytetyn siviilin laitteeseen kohdistuneen tietomurron vuoksi salassa pidettäviä tietoja on paljastunut kokonaan ulkopuoliselle taholle.
Epäilynä on, että supon toiminnassa ei ole noudatettu kaikkia salaisten tiedonhankintakeinojen ja siviilitiedustelun säännöksiä ja määräyksiä. Tästä syystä supossa järjestelystä vastanneita on syytä epäillä virkarikoksista, Syyttäjälaitos kertoi.
Tutkinnanjohtaja, erikoissyyttäjä Tarmo Tanner sanoo STT:lle, ettei tutkinnan tässä vaiheessa voi ottaa kantaa epäiltyjen lukumäärään, rikosnimikkeisiin tai muihinkaan yksityiskohtiin.
STT kysyi Tannerilta myös, voiko hän vahvistaa, että Pelttarin viestipalvelu X:ssä kertomat asiat pitävät paikkansa.
– En voi ottaa kantaa epäiltyjen henkilöllisyyteen, joten en voi vahvistaa tietoa, hän vastasi.
STT ei ole tavoittanut tapauksen toista tutkinnanjohtajaa, rikostarkastaja Merja Laitista keskusrikospoliisista.
Eduskunnan kansliatoimikunta päätti torstaina kutsua Pelttarin kuultavaksi eduskunnan virkamieslain perusteella. Kuuleminen liittyy käynnissä olevaan esitutkintaan Pelttarin toimista supon päällikkönä.
Kuulemisen jälkeen kansliatoimikunta voi perustellun harkinnan jälkeen päättää antaa pääsihteerin jatkaa tehtävässään tai pidättää hänet virantoimituksesta, eduskunnan viestintä kertoo tiedotteessa.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) järjesti asiaan liittyen torstaina tiedotustilaisuuden eduskunnassa.
– Kuulemisprosessin aikana kansliatoimikunta joutuu punnitsemaan esimerkiksi epäiltyjen rikosten laatua ja vakavuutta, epäillystä rikoksesta kulunutta aikaa sekä pääsihteerin virkatehtävien laatua suhteessa epäiltyihin tekoihin, Halla-aho sanoi.
Kansliatoimikunta tekee kuulemisen pohjalta ja asiaa harkittuaan päätöksen siitä, onko Pelttari syytä pidättää virasta vai voiko hän jatkaa tehtävänsä hoitamista. Halla-ahon mukaan tilanne muuttuu siinä vaiheessa, kun olosuhteet muuttuvat.
– Nyt on esitutkintavaihe. Siinä vaiheessa, kun syyttäjä tekee päätöksen joko syytteen nostamisesta tai syytteen nostamatta jättämisestä, kansliatoimikunnalla on mahdollisuus muuttaa aiempaa ratkaisuaan, mikä se sitten tulee olemaankin.
Kuuleminen järjestetään Halla-ahon mukaan korkeintaan muutaman viikon kuluttua.
Vuosi sitten uutisoitiin supon ja Puolustusvoimien tiedustelutoimintaan liittyvästä virkarikostutkinnasta. Erikoissyyttäjä Tannerin mukaan esitutkinta on Puolustusvoimien osalta jo päätetty.
Halla-aholta kysyttiin, onko tämä sama tapaus vai jokin aivan uusi tutkinta.
– En tiedä, onko kyseessä juuri se asia, josta uutisoitiin vuosi sitten, puhemies vastasi.
Halla-aho kertoi, että hän ja puhemiehistö saivat tiedon käynnissä olevasta esitutkinnasta tämän vuoden maaliskuussa. Valtakunnansyyttäjävirasto ja keskusrikospoliisi olivat tuolloin häneen yhteydessä.
Halla-aho ei avannut sitä, mistä rikoksista Pelttaria epäillään.
– En voi sanoa tässä vaiheessa rikosnimikkeitä siltä osin kuin ne ovat tiedossani. Esitutkinta on käynnissä, on mahdollista, että rikosnimikkeet elävät rikostutkinnan kuluessa.
Halla-ahon mukaan rikosnimikkeet eivät ole informatiivisia itsessään, vaan edellyttäisivät sitä, että myös epäiltyjen tekojen sisältöä ja laatua yksilöitäisiin, ja sitä hänellä ei ole oikeutta tehdä.