"Pääsiäisen ihme" hämmästytti kyselytunnilla – Halla-aho kummasteli levyjen nopeaa vaihtumista hallituksen grammarissa
Suomen asteittainen vapauttaminen koronarajoitusten ja sulkujen vyyhdistä nousi ainoaksi aiheeksi eduskunnan kyselytunnilla.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho huomautti, että moni ihmetteli vielä ennen pääsiäistä hallituksen esitystä ulkonaliikkumiskiellosta.
– Vielä oudompaa on, että kun perustuslakivaliokunta oli tyrmännyt esityksen kelvottomasti valmistelluksi, niin kiire, välttämättömyys ja kriisitunnelma katosivat jonnekin. Ja nyt puhutaan olemassaolevienkin rajoitusten purkamisesta.
Halla-ahoa kiinnosti, mitä sellaista pääsiäisen aikana tautitilanteessa oikein tapahtui, joka selittää käännöksen tiukemmista rajoituksista kevyempiin.
– Olivatko liikkumisrajoitukset jonkinlainen arvovaltakysymys ja voimannäyttö hallitukselta?
Pääministeri Sanna Marin (sd.) kiisti asian. Hän sanoi terveysviranomaisten ja sosiaali- ja terveysviranomaisten katsoneen liikkumisrajoitukset välttämättömiksi. Asiantuntijoita kuultiin hänen mukaansa tälläkin kertaa, kuten aiemminkin.
Marinin mukaan tautitilanne on nyt kuitenkin onneksi helpottanut rajoituksilla, joita on oikea-aikaisesti otettu käyttöön. Virossa ja Ruotsissa tilanne on paha, hän muistutti.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) piti olennaisena erottaa kaksi eri asiaa.
– Kun me puhumme rajoitusten purusta, puhumme siitä suunnitelmasta, miten lähestymme kohti kesää. Ja kyllä siitä näkymästäkin pitää pystyä täällä puhumaan niin, että me emme sekoita sitä juuri tähän hetkeen ja tähän tautitilanteeseen, ne ovat kaksi eri asiaa.
Kiuru sanoi olevansa helpottunut käänteestä selkeään laskuun, joka pääsiäisenä näyttää tapahtuneen.
– Onko tämä totta vai onko ensi viikolla asiat toisin? Näin on nähty Euroopan maissa, että käänne ei ollut kovin pysyvä. Mutta meillä tapausmäärien kasvu on nyt taittunut ja kääntynyt lievään laskuun. Ja samaan aikaan kuitenkin on todettava, että tartuntojen määrä on aivan liian korkealla tasolla, 3000 tapausta viikossa. Se on aivan liian korkea taso, Kiuru muistutti.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ilmaisi huolensa hallituksen exit-paperin kirjauksesta, jonka mukaan aikuisväestöstä vain 50 prosenttia olisi rokotettu kesäkuun loppuun mennessä.
– Kun me tiedämme, että EU on asettanut tavoitteeksi, että 70 prosenttia aikuisväestöstä on rokotettu kesäkuun loppuun mennessä, niin mistä tämä ero johtuu? Tämä on valtavan kokoinen uutinen, Orpo huomautti.
Marin vakuutti, että väestö kyllä rokotetaan niin nopeasti kuin rokotteita saadaan maahan. Pääministeri huomautti, että monissa maissa on asetettu erittäin kunnianhimoisia ja ylioptimistisia tavoitteita, joista on kuitenkin jouduttu luopumaan.
Jos rokotteita saadaan maahan odotettua nopeammin, kunnat pystyvät pääministerin mukaan hoitamaan rokotukset yhdessä työterveyden ja yksityisen sektorin kanssa.
– Rokotukset ovat meidän tiemme ulos tästä kriisistä, ja uskon, että olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että niin nopeasti kuin mahdollista haluamme väestön rokottaa.
Jälleen kerran hallitukselta vaadittiin myös ravintoloille oikeudenmukaisempaa kohtelua alueen epidemiatilanteen ja ravintolatyypin mukaan.
Työministeri Tuula Haatainen (sd.) selvitti, että tarkastelu asiassa tehdään nyt viikoittain.
– Tilanne on se, että nyt Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi kokonaisuudessaan avautuvat, eli siellä ravintolat voivat huomenna avautua. Muilta osin muutoksia ei ole tullut.
Keskustan Katri Kulmuni nosti esiin, että Keski-Euroopassa on monin paikoin pystytty ottamaan käyttöön erilaisia pikatestausmahdollisuuksia, joiden perään työpaikat huutavat. Hän kysyi, missä vaiheessa tämä olisi mahdollista Suomessa.
– Tuhansien ihmisten tehtaat kyllä mielellään testaisivat ihmisiä nopeammallakin tahdilla, jos se olisi Suomessa mahdollista. Saksassa osassa kunnista ja Isossa-Britanniassa julkisin varoin tullaan antamaan nyt säännöllisesti pikatestejä kansalaisille, Kulmuni huomautti.
Kiuru selvitti, että pikatestejä käytetään jo Suomessakin, mutta niiden laatu vaihtelee. Hyviäkin pikatestejä on käytössä.
– Hallitus ei itse päätä, minkälaisia pikatestejä tässä maassa käytetään ja minkälaista diagnostiikkaa täällä tehdään, vaan se on tietenkin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjien käsissä, ministeri totesi.
Kiurun mukaan maailmalla tarjolla olevien välineiden monipuoliseen käyttöön kuitenkin kannustetaan.
– Erityisesti rajoilla mutta myös ihan työpaikkojen testauksessa pitäisi ottaa hyvin näppäriä keinoja käyttöön, ja nyt sairaanhoitopiirit ovat siihen suuntaan jo siirtymässäkin, hän totesi.