Pääministeri Marin EU:n ennallistamisasetuksesta: Suhtaudumme hyvin kriittisesti

Oppositio kurmuutti kyselytunnilla hallitusta jälleen siitä, miksi EU:n ennallistamisasetukseen ei otettu heti kielteistä kantaa. Hallituspuolueiden erimielisyydet haistaneet oppositiopuolueet jättivät aiheesta myös välikysymyksen heti kyselytunnin jälkeen.

Kokoomusjohtaja Petteri Orpo kritisoi sitä, että ”hallituksen kannanmuodostukseen meni viikkokausia” ja sinä aikana Ruotsi ilmoitti EU-komissiolle, että metsäasiat ovat sen omissa käsissä.

– Meillä kesti viikkoja. Ja nyt viime päivien näytelmä, jossa hallitus on täällä eduskunnassa riidellyt, hallituspuolueet ovat eri mieltä – pääministeripuolue ja keskusta tukevat kokoomuksen kantaa, vasemmistoliitto ja vihreät ovat eri mieltä – onhan tämä erikoinen näytelmä, Orpo sanoi.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) huomautti, että sama ennallistamisasetus koskee myös Ruotsia.

– Se, että Ruotsissa on tällä hetkellä tehty joitakin ratkaisuja, ei tarkoita sitä, etteikö tämä sama asetus myös Ruotsia koskettaisi. Suomen linja on ollut se, että me pyrimme vaikuttamaan tähän sisältöön kaikin mahdollisin keinoin.

Marinin mukaan hallituksen kanta on tiukka ja eduskunta varaa aikaa ennallistamisasetuksen käsittelyyn.

– Valiokunnat ovat lausuneet, ja suuri valiokunta tätä asiaa tulee käsittelemään, ja kantaa on, totta kai, eduskuntakäsittelyssä mahdollista entisestäänkin tiukentaa. Mutta me suhtaudumme siis hyvin kriittisesti tähän ennallistamiskokonaisuuteen, Marin sanoi.

– Me haluamme varmistaa, että kustannukset Suomelle eivät ole liian isoja. Siellä on tiettyjä kysymyksiä erityisesti esimerkiksi metsien käyttöön liittyen, joita me emme voi tällaisenaan hyväksyä, ja nyt me pyrimme vaikuttamaan siihen, että tämä asetus kokonaisuudessaan muodostuisi paremmaksi.

Onhan tämä erikoinen näytelmä.

Petteri Orpo

Hallitus otti asetukseen myönteisen kannan, mutta asiasta jo lausuneiden talousvaliokunnan ja ympäristövaliokunnan mukaan asetusta ei voi tässä muodossa hyväksyä.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.) ihmetteli, miksi kokoomus ei ole lukenut paremmin hallituksen kantaa, jonka mukaan ennallistamisen kansallisia kustannuksia täytyy kohtuullistaa merkittävästi ja kansallista liikkumatilaa täytyy jättää.

– Ettekö te ole sitoutuneet pysäyttämään luonnon monimuotoisuuskatoa, Ohisalo kysyi kokoomukselta.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman vetosi maataloudelle koituviin vahinkoihin ennallistamisasetuksessa.

– Tämä vielä aikana, jolloin turvepeltoja tarvitaan ruokaturvan varmistamiseen ja fossiilista luopumista tulisi vauhdittaa bioenergialla.

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) kertoi olevansa samaa mieltä siitä, että ennallistamisasetus ei saa estää turvepeltojen käyttöä ruoantuotantoon.

– On aivan selvä asia, että sellaista tilannetta ei voi tulla, että EU:n ennallistamisasetus estäisi turvepitoisten peltoalueiden käyttämisen ruoantuotantoon. Ilmastonmuutoksen takia sään ääri-ilmiöt lisääntyvät, kuivuus, kuumuus lisääntyvät. Turvepitoiset pellot kestävät kuumuutta ja kuivuutta paljon paremmin, Kurvinen sanoi.

Hän korosti useaan otteeseen, että hallitus ei hyväksy ennallistamisasetusluonnosta nykymuodossa, ja neuvotteluprosessia jatketaan ”niin että siitä saadaan kunnollinen tai se hylätään”. 

Ohisalo puolestaan muistutti siitä, että Suomi on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuskadon jo vuoteen 2010 ja sen jälkeen vuoteen 2020 mennessä.

– Ja nyt YK:n maat kokoontuvat tämän vuoden loppupuolella sanomaan, että entäs jos vuoteen 30 mennessä pysäytetään monimuotoisuuden kato. Emme voi potkia tätä palloa aina eteenpäin. Meidän täytyy toimia.