Pääministeri Juha Sipilä hallituksen EU-linjasta: "Paikkamme on vaikuttamisen eturintamassa"

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan Suomen hallitus on hyvin sitoutunut Euroopan unionin kehittämiseen.

– Olemme yhdessä vahvempia ja vaikuttavampia kuin erikseen. Mielummin siis yhdessä ja enemmän kuin erikseen ja vähemmän, Sipilä painotti tehdessään eduskunnalle selkoa ajankohtaisista EU-asioista.

Pääministerin ilmoitusta on odotettu mielenkiinnolla, sillä unioni käy parhaillaan läpi monia uudistuksia.

Esimerkiksi talous- ja rahaliiton uudistaminen, EU:n puolustuspolitiikka ja Britannian EU-ero ovat kirvoittaneet vilkasta keskustelua EU:n tulevaisuudesta.

Sipilän mukaan EU:ta riepotellut brexit-puhuri on laantunut ja unionista on tullut jopa vahvempi kuin ennen Britannian kansanäänestystä.

Hän arvioi, että EU kohtaa kuitenkin ennennäkemättömiä haasteita.

– Alueelliset konfliktit, terrorismi, kasvavat muuttopaineet, protektionismi sekä sosiaalinen ja taloudellinen eriarvoisuus, pääministeri luetteli EU:n työpöydälle kasautuvia ongelmia.

Pääministeri korosti, että Suomen on jatkossakin voitava hyödyntää metsävarojaan taysipainoisesti tarkasti määritellyn kestävyyden rajoissa.

Sipilän mukaan Suomen ajamasta keskitien etenemisestä on muodostunut koko Euroopan yhteinen linja.

Hän tyrmäsi kehityskulun, jossa pieni joukko maita määrittelisi unionin suunnan.

Suomi sallii eritahtisen kehityksen ”tiettyjen reunaehtojen täyttyessä”, mutta liputtaa yhteinäisen integraation puolesta.

Pääministeri katsoo, että EU on edennyt turvallisuus- ja puolustusyhteistyössä hämmästyttävän nopeaa tahtia.

– Suomen tahtotila ja tavoite on, että päätöksenteko puolustukseen liittyvien asetusten osalta saatetaan loppuun sovitulla, varsin kunnianhimoisella aikataululla.

Hän kuitenkin tarkensi, että puolustusyhteistyön ei tule olla itseisarvo, vaan sen on tuotava kouriintuntuvaa lisäarvoa jäsenvaltioille.

Ilmastopolitiikassa Euroopan on Sipilän mukaan otettava johtajuus.

Taloudellisen integraation saralla Suomen hallitus ei lämpene euroalueen budjetille, yhteiselle valtiovarainministerille tai yhteiselle työttömyysvakuutukselle.

Euromaiden puheenjohtajan aseman vahvistamiselle hallitus kuitenkin näyttää vihreää valoa.

Ilmastopolitiikassa Euroopan on Sipilän mukaan otettava johtajuus.

Hän muistutti esittäneensä vaatimuksen jo silloin, kun Yhdysvallat ilmoitti vetäytyvänsä Pariisin ilmastosopimuksesta.

– EU ei voi tässä kohtaa ajaa kaksilla rattailla. Ei voi asettaa entistä kovempia ilmastotavoitteita ja samaan aikaan vaikeuttaa uusiutuvien raaka-aineiden käyttöä.

Pääministeri korosti, että Suomen on jatkossakin voitava hyödyntää metsävarojaan täysipainoisesti tarkasti määritellyn kestävyyden rajoissa.

Sipilän mukaan EU:n on myös ajettava vapaakauppaa puolustavaa, avointa kauppapolitiikkaa sekä otettava paremmin huomioon sosiaalikysymykset.

– Eurooppalainen politiikka on myös välittämistä ja huolehtimista toinen toisistamme rajoista riippumatta. Se ei vaadi yhteistä sosiaaliturvaa, vaan vahvaa ja oikeudenmukaista taloudenpitoa, jossa on tilaa työlle, korkeatasoiselle koulutukselle ja yrittämiselle.

Sipilä peräänkuulutti vilkasta keskustelua EU-asioista, sillä se on tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa.

Hän aikoo itse aloittaa EU:n tulevaisuutta käsittelevän keskustelukiertueen yliopistoissa.