Pääjohtaja Tervahauta Ylellä: THL ei ole valmistellut suositusta hätäjarrun käyttöönotosta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ei ole toistaiseksi valmistellut suositusta hallitukselle koronan hätäjarrumekanismin käyttöönottamisesta. Asiasta kertoi THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta tänään Ylen Ykkösaamussa.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) toimintasuunnitelman mukaan mekanismi tarkoittaisi, että laaja-alaisista rajoitustoimista voitaisiin päättää valtakunnallisesti.

Hallitus voisi esimerkiksi säätää ajanjakson, jolloin yleisötilaisuuksia ja asiakastiloja koskevista rajoituksista ei voitaisi poiketa koronapassilla. Koulut voisivat myös siirtyä etäopetukseen, ja terveysturvallisuustoimia rajoilla voitaisiin tehostaa. Viimeisenä keinona olisi poikkeusolojen toteaminen.

STM esitti sote-ministerityöryhmälle perjantaina, että hallitus päättäisi hätäjarrun käyttöönoton aikataulusta ensi viikolla. Asiasta kertoi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) Helsingin Sanomien haastattelussa.

Tervahaudan mukaan THL arvioi omaa suositustaan lähipäivien aikana.

–  Kyllä tässä on päivä päivältä seurattava, miten koronatapausten määrät kehittyvät ja mikä on sairaalahoidon tarve, Tervahauta totesi.

–  Myös THL:n mielestä olisi hyvä arvioida koronatilannetta ensi viikon alkupuolella näiden lukujen valossa.

Tervahaudan oman näkemyksen mukaan hallituksen tulisi vetää hätäjarrusta tilanteessa, jossa alueiden ”ote lipeää” rajoitusten määräämisessä.

–  Mekanismia pitäisi käyttää, jos on mielikuva, ettei alueilla pystytä tekemään välttämättömiä päätöksiä riittävän nopeasti ja tehokkaasti.

Maailmalta saatujen tietojen perusteella koronaviruksen uusi omikronmuunnos ei vaikuttaisi aiheuttavan aiempaa vakavampaa tautia.

Tervahaudan mukaan Euroopasta on viitteitä, että etenkin nuoret aikuiset ja keski-ikäiset saisivat omikronista lievemmän taudin kuin deltavariantista. Tietoa kertyy kuitenkin jatkuvasti lisää.

–  Toistaiseksi Euroopasta ei ole raportoitu, että omikron olisi aiheuttanut tämän ikäisille sairaalahoidon tarvetta. Tauti on ollut heillä enemmänkin tyypillisen flunssan kaltainen ylähengitystieinfektio, Tervahauta sanoi.

–  Erityisen vähän tietoa on kuitenkin vielä siitä, miten omikron kohtelee rokottamattomia.

Vaikka omikron aiheuttaisi deltaa lievempää tautia, muunnoksen ärhäkkä tartuttavuus on Tervahaudan mukaan syy huoleen.

–  Jos meille tulee nykyiseen verrattuna moninkertainen määrä tartuntoja, jotka aiheuttavat lievempää taudinkuvaa, sieltä voi silti tulla nettona suurempi määrä sairaalahoitoa tarvitsevia potilaita.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen arvioi eilen, että omikron on jo saavuttanut valtaviruksen aseman pääkaupunkiseudulla.

Tervahaudan mukaan omikronmuunnoksen myötä koronapassin käyttöä tullaan todennäköisesti arvioimaan uudelleen.

–  Omikron vaikuttaisi tartuttavan aika hyvin myös rokotettuja ihmisiä. Siksi varmasti joudutaan harkitsemaan, voiko koronapassi olla ainakaan lähiviikkoina käytössä samalla tavalla kuin se nyt on, Tervahauta totesi.

–  Todennäköisesti tulee tarve pistää passi hyllylle ainakin vähäksi aikaa.

Tervahauta myös esitti haastattelussa oman muutosehdotuksensa koronapassiin: sen sijaan, että passiin kävisi aina sekä hankittu immuniteetti että negatiivinen testitulos, tulisi se voida tilanteesta riippuen rajata jommaksikummaksi.

–  Olisi epidemiologisesti aika kätevää lisätä passiin mahdollisuus, että se voisi olla pelkkä testauspassi, jolloin tilaisuuteen pääsisi vain negatiivisella testituloksella, oli rokotteet tai ei, Tervahauta sanoi.

–  Tai se voisi olla vain pelkkä rokotuspassi, jolloin sisälle pääsisi ainoastaan rokotuksilla. Tällöin ikään kuin suojeltaisiin rokottamattomia tartunnoilta.