Ovatko tässä seuraavat tupakoinnin rajoitukset? – työryhmältä tukku ehdotuksia sauhuttelun suitsimiseen
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) työryhmä ehdottaa tupakoinnin ikärajan nostamista 20 ikävuoteen. Tupakkatuotteita, nikotiininesteitä ja nikotiinia sisältäviä tupakan vastikkeita ei saisi ehdotuksen mukaan myydä, muutoin luovuttaa tai välittää alle 20-vuotiaalle.
Samalla kyseisten tuotteiden maahantuonti- ja hallussapitokiellon ikäraja nostettaisiin 20 vuoteen. Sen sijaan tupakkalain alaisten nikotiinia sisältämättömien tuotteiden, kuten tupakointivälineiden, ikäraja säilyisi 18 vuodessa.
Tiedot selviävät ministeriön raportista, jossa on kuvailtu myös useita muita työryhmän esittämiä toimenpide-ehdotuksia tupakoinnin rajoittamiseksi.
Ehdotettuihin tupakkalain muutoksiin kuuluu myös esimerkiksi ravitsemusliikkeiden tupakointitilojen poistaminen sekä tupakoinnin kieltäminen näiden liikkeiden terasseilla.
Työryhmän tehtävänä oli tehdä ehdotuksia lakimuutoksiksi, jotka tukevat Suomea luopumaan tupakka- ja nikotiinituotteista vuoteen 2030 mennessä.
Tupakka- ja nikotiinituotteiden matkustajatuontia rajoitettaisiin työryhmän mietinnössä merkittävästi. Nuuskan, purutupakan ja nenänuuskan matkustajatuonti kiellettäisiin kokonaan.
Verovapaasti EU:n ulkopuolelta tuotavien savukkeiden määrää rajoitettaisiin nykyisestä 200 savukkeesta 40 savukkeeseen. Samoin verovapaasti tuotavien sikarien määrä putoaisi 50:stä 10 kappaleeseen.
Pikkusikareiden verovapaa matkustajatuonti EU:n ulkopuolelta rajoitettaisiin 100 kappaleesta 20 kappaleeseen. Verovapaa piippu-, vesipiippu- ja savuketupakan matkustajatuonti EU:n ulkopuolelta vähenisi nykyisestä 250 grammasta viidennekseen eli 50 grammaan.
Monet työryhmän ehdotuksista liittyvät asuntoyhteisöjen savuttomuuteen. Esimerkiksi uusissa vuokrasuhteissa olisi lähtökohtainen tupakointikielto asunnossa, siihen kuuluvalla parvekkeella sekä ulkotiloissa.
Asuntoyhteisöt saisivat myös päättää tupakointikiellosta huoneistoissa, parvekkeilla ja asukkaiden käytössä olevissa ulkotiloissa. Kielto olisi mahdollinen, jos savua voi kulkeutua muiden asukkaiden tiloihin muuten kuin poikkeuksellisesti.
Seurauksia tupakointikieltojen rikkomisesta tiukennettaisiin. Asunnon hallintaan otto asunto-osakeyhtiöissä tulisi mahdolliseksi tupakointikieltojen rikkomisen perusteella. Tämä olisi mahdollista myös silloin, jos kyse on asuntoyhteisön itse päättämästä tupakointikiellosta.
Ehdotuksessa viranomaiselle annettaisiin mahdollisuus tahdonvastaiseen asunnontarkastukseen, jos pyrkimyksenä on selvittää tupakointikieltojen toistuva rikkominen.
Tupakkalaissa olevaa sisätilan määritelmää muutettaisiin nykyisestä. Tarkoituksena on saada määritelmä vastaamaan nykyistä paremmin tupakkapuitesopimusta.
– Sisätila määriteltäisiin miksi tahansa tilaksi, jossa on katto tai yksi tai useampia seiniä, lukee ministeriön raportissa.
Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän raportissa on myös muita tupakointiin liittyviä rajoituksia.
Ulkotupakointikieltoja laajennettaisiin koskemaan esimerkiksi urheilukenttiä ja areenoita, kuten myös maauimaloita sekä huvipuistoja.
Liikuntalain ja nuorisolain perusteella myönnettävät valtionavustukset sidottaisiin tarkemmin yhteen tupakoinnin kitkemisen kanssa. Avustusten myöntämisen yksi arviointikriteeri olisi sitoutuminen tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön ehkäisemiseen.
Esimerkiksi liikuntalain kohdalla ehkäisyyn pitäisi sitoutua kaikessa toiminnassa, jos kyseinen toiminta on osittain tai kokonaan kohdistettu alaikäisiin.
Tupakkalain tavoite on, että enintään viisi prosenttia suomalaisista käyttää tupakka- tai nikotiinituotteita vuonna 2030. Tätä tavoitetta ei ole vielä saavutettu.
Yli 12 prosenttia 20–64-vuotiaista suomalaisista tupakoi päivittäin vuonna 2020, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastotiedoista. Näihin ikäluokkiin kuuluneista miehistä tupakoi tuolloin 13,5 prosenttia ja naisista 11,3 prosenttia.
Myös yli 65-vuotiaiden tupakointi ylittää tupakkalain tavoitteen, sillä tästä ikäluokasta tupakoi päivittäin 6,1 prosenttia vuonna 2020. Tavoite toteutui yli 75-vuotiaissa, sillä heistä vuonna 2020 tupakoi päivittäin 3,2 prosenttia.
Tupakointimäärissä on merkittävät erot koulutustaustan mukaan. Korkeasti koulutetuista tupakoi päivittäin vuonna 2020 vain 5,3 prosenttia, kun taas matalan koulutuksen saaneista luku oli 15,4 prosenttia. Matalasti kouluttautuneista miehistä tupakoi THL:n tilastojen mukaan vuonna 2020 jopa 17,2 prosenttia.
Noin 5 000 suomalaista kuolee THL:n mukaan vuosittain tupakan aiheuttamiin sairauksiin.
– Vuodessa tupakkasairauksien hoitoon käytetään vähintään yhden keskussairaalan työpanos, kirjoitetaan THL:n tilastosivuilla.