Ovatko Orpon talouspuheet liian myönteisiä? Asiantuntijoiden mukaan kaikki ei pidä paikkaansa
Julkisuudessa on keskusteltu siitä, ovatko pääministeri Petteri Orpon (kok.) puheet Suomen taloustilanteesta liian myönteisiä. Oppositiossa muun muassa keskustan kansanedustaja Petri Honkonen on pillastunut Orpon lausunnoista. Honkonen jätti keskiviikkona hallitukselle kirjallisen kysymyksen siitä, mihin tietoihin ja tosiasioihin pääministeri perustaa hallituksen nimissä antamansa lausunnot ja onko tämä puhunut talouden kehityksestä totuudenmukaisesti.
Orpo sanoi syyskuun ensimmäisen viikon kyselytunnilla, että Suomen talous on kesän aikana lähtenyt kasvuun ja työllisyyskin on parantumassa.
– Nyt jo nähdään, että työllisyyskehitys on lähtenyt kääntymään parempaan suuntaan. Ensi vuodelle ennustetaan jo selkeästi parempaa työllisyyttä, selkeästi parempaa talouden kasvua, Orpo sanoi.
Tilastokeskuksen tuoreimmat talousluvut eivät suoraan tue pääministerin uusinta lausuntoa. Suomen bruttokansantuote (bkt) supistui huhti–kesäkuussa 0,4 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan ennustepäällikkö Päivi Puontin mukaan tälle vuodelle odotetaan kuitenkin kasvua, koska suhdannekuoppa on ”tavallaan” jäänyt taakse, kun bkt lähti nousuun viime vuoden alussa.
– Mutta nyt tähän on tullut sellainen pieni muutos, että tämän vuoden alkupuolella kasvu olisikin pysähtynyt. Tästä syystä tämän vuoden bruttokansantuotekasvuennusteita on laskettu, Puonti sanoo STT:lle.
Kasvua odotetaan edelleen sekä kuluvalle että ensi vuodelle, mutta kovemman talouskasvun odotetaan alkavan vasta ensi vuonna.
Tutkimuslaitos Laboren johtajan, taloustieteen professorin Mika Malirannan mukaan talouskasvun käänteen osalta tuotantoa ja työmarkkinoita tulisi miettiä erikseen, koska työmarkkinat reagoivat tuotannon muutoksiin puolen vuoden tai vuoden viiveellä.
Tuotantopuolella hän näkee joitakin lupauksia herättäviä esimerkkejä siitä, että käänne olisi tapahtunut, mutta kokonaiskuva on hänen mukaansa epäselvä ja noususuhdanteen viive on isompi kuin yleensä.
– Ei ole yksiselitteisen vahvoja signaaleja siitä, että meillä olisi vahva kasvu nyt lähtenyt käyntiin, Maliranta sanoo STT:lle.
Positiiviset talousluvut ovat liittyneet ennen kaikkea teollisuuden tilauksiin. Keskiviikkona Tilastokeskus kertoi, että teollisuuden uusien tilausten arvo oli heinäkuussa yli viidenneksen suurempi kuin vuotta aiemmin.
Maliranta pitää lukuja kuitenkin pienenä pettymyksenä.
– Teollisuuden tuoreimmat luvut eivät vielä kyllä kauhean vahvoja lupauksia herätä, hän sanoo.
Uusien tilausten arvon nousu tuli metalliteollisuudesta. Kemian- ja paperiteollisuuden tilausten arvo puolestaan laski vuodentakaisesta.
Teollisuustuotanto sen sijaan laski heinäkuussa verrattuna sekä edelliskuukauteen että -vuoteen.
– Tässä on vähän takapakkia ehkä otettu. Teollisuustuotannossa ei voi vielä nähdä selkeää, pysyvää kasvua, Puonti sanoo.
Teollisuuden kausitasoitettu tuotanto väheni kesäkuusta 2,1 prosenttia. Viime vuoden heinäkuuhun verrattuna teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto laski 4,2 prosenttia.
Etlan Puontin mukaan talouskasvun kokonaiskuvan kannalta keskeisintä on, milloin yksityinen kulutus lähtee kasvuun. Yksityinen kulutus pieneni huhti–kesäkuussa 1,3 prosenttia ensimmäisestä vuosineljänneksestä.
Kotitalouksien ostovoima on parantunut laskeneiden korkojen ja inflaation hidastumisen myötä. Rahaa ei kuitenkaan käytetä vaan laitetaan säästöön.
– Kuluttajiin vaikuttaa työmarkkinoiden tilanne eli se, että työttömyysaste on noussut tosi korkealle, mikä aiheuttaa kuluttajissa epävarmuutta, Puonti sanoo.
Pääministeri Orpo sanoi elokuun suurlähettiläspäivillä yksityisen kulutuksen lähteneen kasvuun. Puontin mukaan tämä ei pidä paikkaansa.
– Yksityinen kulutus ei nyt kasva ja tänä vuonna sen ei juuri odoteta kyllä kasvavankaan.
Hän lisää, että on myös todella vaikea ennakoida, missä vaiheessa ja kuinka paljon yksityinen kulutus lähtee kasvamaan.
Malirannan mukaan yksityisen kulutuksen kasvun arvioiminen voi olla katsojan silmässä, koska luvut ovat hieman heiluvaisia.
– Kuitenkin isompi kuva on ollut se, että yksityinen kulutus on ollut vajoamassa. Se, että joku nousee todella syvältä, niin en vielä sitä kutsuisi kunnon nousuksi.
Toisin kuin Orpo arvioi, työllisyyden parantumisesta ei ole Malirannan mukaan selkeitä merkkejä.
Malirannan suosikkimittari työmarkkinoiden käynnistymisen arviointiin on palkkasummakuvaaja. Se mittaa sitä, miten työllisyys näkyy ihmisille maksetuissa palkoissa.
– Palkkasumman kehitys on ollut nihkeää, mikä kertoo siitä, että työllisyydessä ei ole vielä kunnolla päästy toipumisvaiheeseen.
Tilastokeskuksen tuoreimman, elokuun lopussa julkaistun työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vähemmän ja työttömiä enemmän verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Työllisiä oli kuluvan vuoden heinäkuussa 43 000 vähemmän kuin vuosi sitten, työttömiä puolestaan 40 000 enemmän.
Puontin mukaan työmarkkinatilanne on ristiriitainen. Työllisyysaste on laskenut huomattavasti, mutta vakiintunut noin vuoden ajan.
– Työttömyysaste sen sijaan on edelleen noussut. Se tarkoittaa sitä, että nämä työttömät, joiden määrä nousee, eivät tule pelkästään työllisistä vaan työvoiman ulkopuolelta, Puonti sanoo.
Malirannan mukaan talouspolitiikan ykköskysymyksiä pitäisi olla käänteen ajankohdan pohtimisen sijaan se, mitä tapahtuu, kun noususuhdanne alkaa.
– Kuinka nopeaa kasvu on ja miten kauan nopean kasvun vaihe kestää. Jos tulisi tällainen kauan kestävä vahvan talouskasvun vaihe, se auttaisi meidän julkisen talouden tilannetta tosi merkittävästi.
Tulevan kasvun edellytyksiä rapauttaa kuitenkin esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyden kasvu laskusuhdanteen aikana.