Ottawan sopimuksesta irtaantuminen ei ole läpihuutojuttu – vihreät ei kannata, SDP ja keskusta nojaavat Puolustusvoimien arvioon
Jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtaantuminen ei ole eduskunnassa pelkkä läpihuutojuttu, ilmenee suurimpien eduskuntaryhmien puheenjohtajien vastauksista Suomenmaalle.
Suurimmista eduskuntaryhmistä löytyy sopimuksesta irtaantumiselle sekä vahvaa kannatusta, vastustusta että valmiutta harkita asiaa, mikäli Puolustusvoimat pitää sitä tarpeellisena.
Suomenmaa kysyi sähköpostitse kuuden suurimman eduskuntaryhmän puheenjohtajilta, pitäisikö Suomen aloittaa poliittinen prosessi Ottawan sopimuksesta irtaantumiseksi ja aiheutuisiko sopimuksesta irtaantumisesta Suomelle mainehaittaa.
Vihreä eduskuntaryhmä ei kannata sopimuksesta irtaantumista. Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen vastaa Suomenmaalle, että Suomen maanpuolustusvalmius on hyvä, eikä puolustuskykymme ole riippuvainen mistään yhdestä asejärjestelmästä.
– Suomessa on kahden vuosikymmenen aikana satsattu ratkaisuihin, joilla turvataan suorituskyky ilman jalkaväkimiinoja. Tuemme Suomen puolustuksen kehittämistä ja vahvistamista kansainvälisten sopimusten – mukaan lukien Ottawan sopimus – puitteissa, Tynkkynen linjaa.
Miinakysymys nousi poliittiseen keskusteluun viikonloppuna, kun puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola toivoi keskustelua aiheesta.
Tynkkynen muistuttaa, että Ottawan sopimus laadittiin, koska jalkaväkimiinat aiheuttavat paljon vahinkoa siviileille. Viime vuonna miinat tappoivat maailmalla arviolta noin 6 000 ihmistä, selvä valtaosa heistä siviilejä.
Tynkkysen mukaan käytännön sotatilanteissa – ja kauan niiden jälkeen – on vaikea varmistaa, että kaikki miinat saataisiin raivattua asiallisesti.
– Esimerkiksi Ukrainassa on arvioitu, että miinojen raivaamiseen voi sodan päätyttyä mennä jopa vuosikymmeniä. Vaikka Suomessa miinoja varmasti pystyttäisiin valvomaan paremmin, ei täälläkään siviileille aiheutuvia vahinkoja voida kokonaan sulkea pois.
Jos Suomi irtaantuisi Ottawan sopimuksesta, vaarana olisi Tynkkysen mukaan muiden maiden rohkaiseminen seuraamaan perässä.
– Miinat ovat varsin halpoja käyttää, mutta työläitä raivata. Jos seurauksena jalkaväkimiinoja alettaisiin käyttää lisää kaoottisissa sotatilanteissa, kovimman hinnan siitä maksaisivat siviilit.
Näistä syistä vihreät eivät Tynkkysen mukaan kannata Ottawan sopimuksesta irtaantumista.
Jos Suomi päättäisi irtaantua sopimuksesta, se irtaantuisi Tynkkysen mukaan samalla pitkästä ja johdonmukaisesta eurooppalaisesta linjasta.
– Hyvin erilainen linja voisi vaikuttaa myös puolustusyhteistyöhön ja yhteiseen puolustussuunnitteluun liittolaismaissa. Tämä varmasti herättäisi huomiota – myös kielteistä, Tynkkynen näkee.
Toiseksi suurimalla hallitusryhmällä perussuomalaisilla on asiaan päinvastainen linja.
– Ei olisi pitänyt ikinä liittyä sopimukseen, pitäisi lähteä heti, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä katsoo vastauksessaan.
Mäkelän mukaan mahdollisen mainehaitan aiheutuminen on toissijainen kysymys.
– Kansallinen turvallisuus on tärkeintä, Mäkelä korostaa.
Suurimman oppositioryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen korostaa, että kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisten sopimusten noudattaminen on keskeistä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle ja pienelle maalle elintärkeää.
– Puolustusvoimain komentajan avaus keskustelun käynnistämisestä jalkaväkimiinat kieltävästä kansainvälisestä sopimuksesta irtautumiseksi on kuitenkin otettava erittäin vakavasti, sillä tällaista avausta ei tehdä kevein perustein.
Tuppuraisen mukaan aiheesta on varmasti tarpeen käydä parlamentaarista keskustelua, sillä kyseessä on ennen kaikkea poliittinen päätös, jolla on vaikutuksia laajemmin Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kokonaisuuteen.
Tuppuraisen mukaan keskustelua, tilanteen arviointia ja harkintaa olisi luontevaa käydä parhaillaan käynnissä olevan selontekotyön yhteydessä.
– Selonteon parlamentaarista seurantaryhmää tulisikin viipymättä informoida asiasta, jotta voidaan yhteisesti arvioida, ehditäänkö asiaa käsitellä selontekotyön yhteydessä.
Tuppuraisen mukaan asiassa on syytä säilyttää maltti ja tehdä ratkaisuja perusteellisen kokonaisarvion pohjalta.
– Jos Puolustusvoimat esittää hallitukselle irtautumista Ottawan sopimuksesta, sillä on varmasti hyvät perustelut. Jos näin tapahtuu, ja hallitus päätyy esittämään sopimuksesta irtaantumista, SDP on valmis tarkastelemaan kysymystä vallitsevassa tilanteessa.
Suomen olisi Tuppuraisen mukaan varauduttava siihen, että sopimuksesta irtaantumisella olisi jonkinlaisia vaikutuksia myös maan kansainväliselle maineelle.
– Asiassa on kuitenkin otettava huomioon vallitseva turvallisuustilanne sekä Puolustusvoimien tilannearvio. Suomi on myös puolustusvaliokunnan arvion mukaan ollut vastuullinen miina-aseen käyttäjä, hän muistuttaa.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kurvisen mukaan keskusta kuuntelee herkällä korvalla puolustusvoimien tarvetta.
– Olemme valmiit ottamaan jalkaväkimiinat uudelleen käyttöön, mikäli uudessa kiristyneessä turvallisuustilanteessa puolustusvoimat katsoo tämän tarpeelliseksi.
Asian arviointiin oikea hetki voisi Kurvisen mukaan olla esimerkiksi uuden puolustusselonteon laatimisessa.
Kansainvälisen mainehaitan osalta on Kurvisen mukaan hyvä muistaa, että Suomella on naapurissaan laitonta tuhoamissotaa käyvä Venäjä, jonka kanssa löytyy toistatuhatta kilometriä maarajaa.
– Lisäksi Suomen miinojen käyttö on aivan erilaista kuin esimerkiksi Afrikan sisällissodissa, joiden karmeisiin kokemuksiin Ottawan sopimuksen tausta liittyy, Kurvinen huomauttaa.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen korostaa vastauksessaan, että tässä maailmantilanteessa, jossa monenkeskistä yhteistyötä, kansainvälisiä sopimuksia, normeja ja periaatteita haastetaan yhä enemmän, on tärkeää että Suomi itse noudattaa kansainvälisiä velvoitteitaan.
– Puolustusvoimat eivät ole aikaisemin pitäneet jalkaväkimiinojen palauttamista tarkoituksenmukaisena, koska niiden suorituskykyä on korvattu vuosien ajan useilla muilla keinoilla. Myös ulkoministeriön kanta on ollut, että Suomen ei tule irtautua Ottawan sopimuksesta ulko- ja turvallisuuspoliittisista syistä, Pekonen huomauttaa.
Pekosen mukaan on selvää, että kansainvälisestä sopimuksesta irtautuminen on Suomelle mainehaitta.
– Lisäksi sopimuksesta irtautuminen olisi myös hyvin negatiivinen signaali tilanteessa, jossa Venäjä ja Kiina haastavat aktiivisesti olemassa olevia sopimuksia ja pyrkivät aiheuttamaan säröjä EU:n ja Naton sisällä.
EDUSKUNTA hyväksyi Ottawan sopimukseen liittymisen marraskuussa 2011 äänin 110–47. Sopimukseen liittymisen puolesta äänestivät kaikki pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) johtaman hallituksen puolueet eli kokoomus, SDP, vihreät, vasemmistoliitto, RKP ja kristillisdemokraatit.
Miinakieltoa vastaan äänestivät perussuomalaiset ja 11 keskustan kansanedustajaa.
Sopimukseen liittymisestä linjasi syyskuussa 2004 hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan ja tasavallan presidentin yhteiskokous.
Kyse oli erityisesti presidentti Tarja Halosen, Erkki Tuomiojan (sd.) johtaman ulkoministeriön ja rauhanjärjestöjen ajamasta hankkeesta. Miinat kieltävän sopimuksen taustalla olivat niiden kehitysmaissa aiheuttamat humanitaariset ongelmat ja Suomen jäännin sen ulkopuolelle katsottiin aiheuttavan kansainvälistä mainehaittaa.