Osa eläkeyhtiöistä odottaa ratahankkeita sijoitussalkku auki – Varmaa vieroksuttaa julkisen vallan enemmistöomistus

Raideliikenne

Osa eläkeyhtiöistä toivoo esimerkiksi Turkuun ja Tampereelle rakennettavista nopeista raiteista tasaista tuottoa takovia sijoituskohteita. Nollakorkojen ja epävarmojen osakemarkkinoiden maailmassa eläkeyhtiöt etsivät jatkuvasti uusia sijoituskohteita. 

Julkisen puolen eläkeyhtiö Keva olisi halukas laittamaan rahaa isoihin raidehankkeisiin, joita hallitus kaavailee. Hallitusohjelmassa on sovittu, että edistetään tunnin junayhteyttä Helsingistä Turkuun, pääkaupunkiseudulta Helsinki-Vantaan lentokentän kautta kulkevaa Tampereen-rataa ja Itä-Suomen rataa, jonka reitti on vielä auki.

Kevaa kiinnostavat tällaiset varmat ja vähäriskiset sijoituskohteet, joista saa tasaisesti kassavirtaa. Eläkeyhtiön täytyy pystyä maksamaan eläkkeet säännöllisesti, ja hyvät sijoitusvaihtoehdot ovat vähissä.

– Kiinnostusta varmasti löytyisi eläkesijoittajilta. Etenkin kun tilanne on se, että hyviä sijoituskohteita etsitään kissojen ja koirien kanssa, kertoo Kevan sijoitusjohtaja Ari Huotari.

Myös eläkeyhtiö Ilmarisessa olisi halukkuutta sijoittaa rataprojekteihin.

Hallitus on suunnitellut hankeyhtiöitä ratkaisuksi, jonka avulla pystyttäisiin rahoittamaan ja rakentamaan uusia raideyhteyksiä.

Matalat korkotuotot ovat saaneet myös eläkeyhtiö Varman etsimään sijoituskohteita infrastruktuurihankkeista, mutta raidehankkeet eivät nouse listan kärkeen.

– Kun katsoo hallituksen ehtoja ja realiteetteja hankeyhtiöiden osalta, meidän odotuksemme ovat hyvin maltillisia, sanoo Varman toimitusjohtaja Risto Murto.

Varmassa ihmetellään, mihin yksityisiä sijoittajia tarvitaan, jos hankeyhtiöiden tulee olla julkisen vallan enemmistöomistuksessa, kuten hallitus on linjannut.

– Jos liiketoiminta on faktisesti täysin valtion takaamaa, mistä riskinkannosta valtio maksaa sijoittajille? Ehkä tämä on ollut viime kädessä näiden hankkeiden esteenä aiemminkin, Murto pohtii.

Lisäksi Murtoa ihmetyttää, miksi valtio ei rahoittaisi junaratahankkeita lainalla, kun se saa sitä edullisesti.

Ilmarisen mukaan yksityinen raha voi nopeuttaa rakentamista. 

– Yksityinen pääoma saattaa tehostaa projektien läpivientiä ja etsiä parhaita toimintamalleja, perustelee listaamattomista sijoituksista vastaava johtaja Esko Torsti Ilmarisesta.

Keva on samoilla linjoilla. Huotari arvelee, että jos ratahankkeita lähdetään edistämään valtion budjettivaroin, niiden toteutus voi venyä jopa vuosikymmenien päähän.

Huotarin mielestä myös radoista taloudellisesti hyötyvillä kaupungeilla voisi olla oma roolinsa hankkeessa. Maan arvo rautatieasemien lähellä nousisi huimasti, jos sieltä pääsisi pääkaupungin ytimeen noin tunnissa.

Ainakin Kevassa on hahmoteltu malleja, joissa eläkeyhtiölle taattaisiin sen tarvitsema tuotto matkustajavirtojen lisäksi esimerkiksi maan arvon noususta ja sen mahdollistamista kiinteistöhankkeista.

Keva vakuuttaa, että tuotto-odotukset olisivat kohtuulliset.

– Eläkesijoittajan reaalituottovaade on siinä 3–4 prosentin kieppeillä koko salkulle, mutta tuottovaateessa voi olla tinkivaraa, jos on esimerkiksi käytössä julkisen vallan riskiä, Huotari laskee.

Ilmarinen tyytyy toteamaan, että eläkevaroille pitää saada riittävä tuotto. Varma sen sijaan ei usko, että tällaisilla pitkäaikaisilla sijoituksilla voisi saada riittävän hyvää tuottoa.