Orpo talousennusteesta: Valtiovarainministerillä on syvä kurttu otsassa

Suomen taloudessa on ollut pientä piristymistä, mutta lähivuosille on luvassa vain vaimeaa kasvua.

Ekonomistit ovat povanneet tälle ja ensi vuodelle noin prosentin kasvua. Samaa uraa jatkoi myös valtiovarainministeriön torstaina julkaistu talousennuste.

– Valtiovarainministerillä on tässä syvä kurttu otsassa, niin paljon on töitä tehtävänä, kommentoi valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ministeriönsä talousennustetta.

– Ennuste osoittaa, että meillä ei ole nousu alkanut vieläkään, Orpo sanoi.

Se johtuu hänen mukaansa ennen kaikkea siitä, että vienti ei vedä.

Hauras yhden prosentin talouskasvu tulee kotimaisesta kysynnästä ja kotimarkkinoista.

Kilpailukykysopimus parantaa viennin kilpailukykyä, mutta sen vaikutukset näkyvät viipeellä, kunnolla ehkä vasta 2018.

Velkaantuminenkin johtuu siitä, että talouskasvu on niin alhainen.

– Nyt meillä oli kaksi vaihtoehtoa. Joko olisi lähdetty leikkaamaan lisää tässä tilanteessa tai sitten teemme kaikkemme, että saadaan työllisyyttä paranemaan ja taloutta kasvamaan. Valitsimme jälkimmäisen.

– Jos tämä ei tällä käänny, meillä on edessä se toinen polku, mitä en halua, koska se on pois hyvinvoinnista, tulonsiirroista ja palveluista, Orpo toteaa.

Valtiovarainministeriön ennusteluvut ovat pohjana valtion ensi vuoden budjetille. Hallitus antoi budjettiesityksen torstaina eduskunnalle.

Lyhyen ajan talousennusteen ohella valtiovarainministeriö julkisti myös vuoteen 2020 ulottuvan talouden keskipitkän ajan kehitysarvion.

Hallitusohjelman tavoitteena on, että velaksi eläminen lopetetaan vuonna 2021.

VM ennakoi, että Suomen julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka ja luvut ovat teknisten laskelmien perusteella selvästi pakkasella vielä vuonna 2020.

Tiedotustilaisuudessa finanssineuvos Mikko Spolander totesi, että julkisen talouden alijäämä 2020 on 1,2 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon, valtion alijäämä 1,6  ja kuntien 0,4.

– Kun katsoo noita muutoksia, mitä alijäämäluvuissa normaalisti vuodesta toiseen tapahtuu, niin on kyllä vaikea nähdä, että ilman mitään uusia toimia vuoden 2021 alijäämä olisi nolla, Spolander sanoi.

VM ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 0,9 prosenttia. Kituliaskin talouskasvu riittää parantamaan työllisyyslukuja.

Ministeriö ennakoi työllisyystilanteen helpottuvan, mutta työttömyys laskee hitaasti.

Lukujen takana on kuitenkin pitkäaikais- ja rakennetyöttömien edelleen kasvava määrä.

Hallituksen tavoitteeseen työllisyysasteen nostosta 72 prosenttiin on matkaa.

Työllisyysasteen VM ennakoi kasvavan ensi vuonna 68,8 prosenttiin ja vuonna 2018 jo 69,3 prosenttiin.