Oppositio höyhensi hallitusta järjestörahojen leikkauksista
Hallitus sai syyskauden ensimmäisellä eduskunnan kyselytunnilla kimppuunsa budjettiriihen päätöksistä tyrmistyneen opposition.
SDP:n Matias Mäkynen nosti esiin järjestörahoituksen leikkaamisen, mikä johtaa hänen mukaansa järjestöjen toiminnan lakkauttamisiin, irtisanomisiin ja vapaaehtoistyön vähenemiseen.
– Järjestörahoitus puolittuu tällä vaalikaudella, ja jopa 200 000 vapaaehtoista uhkaa olla vähemmän järjestöjen piirissä tulevina vuosina. Tietysti myös tuhansia ihmisiä irtisanotaan järjestöistä.
Mäkynen huomautti, että 40 prosenttia järjestöistä ilmoittaa, että heidän toimintansa uhkaa loppua kokonaan.
– Kun järjestöistä nyt näin suuri osa on jäämässä pois, ymmärrättekö, että se palvelutarve ja kustannuspaine siirtyy hyvinvointialueille?
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen kummasteli hallituksen arvovalintoja.
– Te annatte mittavat veronalennukset velaksi suuryrityksille ja samaan aikaan leikkaatte esimerkiksi Kehitysvammaliiton, Autismiliiton ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton lasten ja nuorten auttavan puhelimen työn.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps.) torjui opposition kritiikin ja katsoi, että järjestökentässä on runsaasti tehostamisen varaa. Ministerin mukaan leikkaukset eivät kohdistu järjestöjen ydintoimintaan.
– Takavuosina rahoitusta on jaettu erittäin löysäkätisesti kaikkeen sellaiseen toimintaan, jolla ei ole tekemistä järjestötoiminnan ytimen kanssa. Nyt tällä hetkellä tehdään vielä tehostamisoperaatiota, jotta veronmaksajan raha menee sinne, minne se todella kuuluu, eli siihen konkreettiseen, kohtaavaan asiakastyöhön. Siksi järjestöjä kannustetaan myöskin yhdistymään ja karsimaan päällekkäistä hallintoaan, jota on merkittävästi.
Rydman kyseenalaisti myös ajatuksen siitä, että rahoituksen leikkaaminen vähentäisi automaattisesti palkatonta vapaaehtoistyötä.

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta nosti esiin leikkausten inhimilliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset. Hän muistutti, että lähes 1 400 järjestötyöntekijää on jo irtisanomisten tai lomautusten piirissä.
– Asiantuntijatkin varoittavat, että jos kansalaisjärjestökenttä ajetaan ideologisesti alas, se voi heijastua jopa demokratiaan. Kun kerrotte saaneenne hallituksen jaloilleen ja samaan aikaan kymmeniätuhansia lapsia putoaa köyhyyteen, niin keiden Suomen te olette saaneet jaloilleen?
SDP:n Elisa Gebhard näki, että hallituksen politiikka todella on vahingollista paitsi julkiselle taloudelle myös hyvin haavoittuvassa asemassa oleville yksilöille.
– Esimerkiksi Kehitysvammaliitto on ilmoittanut, että hallituksen leikkausten seurauksena se joutuu lopettamaan puhevammaisten kommunikaatiopalvelu Papunetin toiminnan kokonaan. Hallitus siis kirjaimellisesti vie äänen heikommassa asemassa olevilta ihmisiltä.
Rydman sanoi hallituksen kannustavan siihen, että saman alan järjestöt liittyisivät yhteen, fuusioituisivat ja karsisivat hallintoaan, jotta resurssit riittäisivät esimerkiksi Papunetiin.
Rydman selvitti, että Suomessa oli aikanaan järjestelmä, jossa peliongelmaiset pelasivat raha-automaatteja, ja tämä raha ohjattiin erilaisille järjestöille.
– Sillä ruokittiin peliongelmaisuutta ja luotiin valtava kannuste perustaa varsin monenkirjava joukko erilaisia yhdistyksiä, jotka sen jälkeen ovat tottuneet kiinteästi valtionapuja saamaan.
Ministeri myönsi, että osa näistä järjestöistä tekee myöskin äärimmäisen arvokasta työtä.
– Mutta ei tarvitse muuta kuin pintapuolisesti katsoa listaa, niin havaitsee jo, että yhdellä ja samalla alallakin toimii kymmenittäin saman alan järjestötoimijoita.
Vasemmistoliiton Mai Kivelä nosti esiin, että jopa Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulla kutsuttiin sotejärjestöjen leikkauksia täysin kohtuuttomiksi.
Rydman käänsi Kivelän arvostelun retoriseksi aseekseen ja siteerasi HS:n pääkirjoituksen kohtaa, jossa todettiin, että Rydman pyrkii kaventamaan järjestöjen työn vain konkreettiseen auttamiseen ja viemään niiltä roolia ihmisten vaatimusten ja tarpeiden välittäjänä poliittiseen päätöksentekoon.
– Juuri näin, Helsingin Sanomat on täysin oikeassa: Tämä on hallituksen tahtotila. Me haluamme suojata konkreettista, kohtaavaa, auttavaa työtä ja leikata sen sijaan poliittiselta, ideologiselta rälssiltä, jota myöskin järjestökenttä hyvän tarkoittavan tarkoituksen varjossa on harjoittanut. Löysät pois, rahat konkreettiseen auttamiseen, hän julisti.