Opetusministeri Andersson koulutuskriisistä: Ensin pitäisi tietää, mitä tehdä
Suomalaisen koulutuksen ongelmat ja huonontuneet oppimistulokset huolettivat eduskunnan tämän torstain kyselytunnilla.
Kokoomuksen kansanedustaja Sofia Vikman peräänkuulutti kysymyksessään pysyviä panostuksia ”hankehumpan” tilalle.
– Peruskoulusta ei saisi valmistua ilman perustaitoja. Tarvitaan tekoja, että oppimista voi tukea paremmin. Oppivelvollisuuden pidennys ei tuo uutta perusopetuksen laatuun. Korona puolestaan toi oppimisvajetta paikattavaksi.
Opetusministeri Li Andersson (vas.) vastasi, että ”ensin pitäisi tietää, mitä tehdä”.
– Miten uudistaa oppimisen tuen järjestelmää peruskoulussa, miten muuttaa järjestelmää niin, että tähän saa ohjattua lisää resursseja.
– Asiantuntijaryhmän työ on käynnissä. Esityksiä siitä, miten oppimisen tuen järjestelmää pitäisi uudistaa, on tulossa. Elokuun lopussa ryhmältä tulee loppuraportti sekä toimenpide-ehdotuksia, opetusministeri avasi.
Ministeri lisäsi, että kysymys menee seuraaviin eduskuntavaaleihin. Silloin kysymys tulee olemaan, sitoutuvatko eduskuntapuolueet uudistamaan järjestelmää ja satsaamaan siihen rahaa.
Kokoomuksen Vikman totesi saman toisella äänenpainolla.
– Näyttää siltä, että pysyvät panostukset jäävät seuraavan hallituksen tehtäväksi.
Sekä Vikman että Andersson korostivat, että koulutuksen tasa-arvorahoitus ja monet muut satsaukset ovat koostuneet lyhytaikaisista tukipaketeista liian pitkään, ainakin kymmenen vuoden ajan.
– Nämä tärkeät rahat kuitenkin päättyvät vuoden lopussa, ja se näkyy leikkauksena opetuksen arjessa, Vikman kommentoi.
Andersson muistutti, että viime kevään kehysriihessä olleesta liikkumavarasta merkittävä osa käytettiin koulutukseen.
– Koska kokoomuksen edelliskaudella tekemät leikkaukset jättivät loven ja jäljen. Erityisen tärkeää on ollut korjata ongelmia, joita on ollut ammatillisessa koulutuksessa.
Andersson muistutti myös, että nykyhallitus on muuttanut lainsäädäntöä, jotta pidempiaikainen oppimiseroja tasaava tasa-arvorahoituksen käyttö on mahdollista pidemmäksikin aikaa kuin vuodeksi kerrallaan.
– Jatkossa se on mahdollista myöntää jopa neljäksi vuodeksi kerrallaan.
Hallituspuolueiden edustajat nostivat laajasti esille sen, että tämä hallitus on toteuttanut merkittäviä panostuksia koulutukseen, kuten oppivelvollisuusiän noston. Uudistustarvetta todettiin kuitenkin olevan edelleen merkittävästi.
Keskustan kansanedustaja Hilkka Kemppi peräänkuulutti konkreettisia ratkaisuja koulutukseen ylätason puheissa liikkumisen sijasta.
– Lasten oikeudet oppimiseen ovat edelleen puutteellisia.
– Aluehallintovirastoille pitäisi tarjota parempi mahdollisuus puuttua koulutuksen tuen tarpeen laiminlyönteihin. Nepsy-diagnoosin (neuropsykiatriset vaikeudet) saaneet lapset eivät saa tällä hetkellä riittävästi tukea. Miten voisimme edistää tätä, Kemppi kysyi opetusministeriltä.
Andersson totesi, että aluehallintovirastoilla on toki vastuu valvoa, että koulutuksen järjestäjät noudattavat lakia toiminnassaan, samoin kuin edistää järjestäjien toimintamahdollisuuksia.
– Kun puhutaan tuen tarpeessa olevista lapsista, ei kyse ole aina sivistystoimen palveluista tai niiden riittävyydestä. Voi olla kyse tukipalveluista, joista vastaa sosiaali- ja terveystoimi. Opettajat usein nostavat esille tarpeen lasten mielenterveyspalveluiden parantamiselle.