Omikron muutti koronaepidemian Suomessa selvästi erilaiseksi kuin muina vuosina

Kuolemantapaukset tulee suhteuttaa poikkeuksellisiin tartuntamääriin
Koronavirus

Koronavirusepidemia on tänä vuonna vienyt ihmisiä sairaalaan ja hautoihin aivan eri tavalla kuin vuosien 2020 ja 2021 aikana, selviää STT:n analysoimista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) avoimista aineistoista.

Tarkastelun ajanjakso oli vuoden 2020 huhtikuun alusta vuoden 2022 toukokuun alkuun.

Kuolemantapausten määrä hyppäsi viime vuodenvaihteessa rajusti.

Marras–joulukuussa 2021 viikoittain kuoli 44–57 koronaa sairastanutta ihmistä, mutta tammikuussa viikoittain kuoli jo 112–141 koronapotilasta.

Huippunsa kuolemantapausten viikoittainen määrä saavutti nyt maaliskuussa viikolla 12, jolloin kuoli 248 koronaan sairastanutta ihmistä. Kevään edetessä kuolemantapausten määrä kuitenkin laski jyrkästi.

–  Tärkein syy (kuolemien lisääntymiseen) oli nopea viruskierto vanhusten parissa, se nosti ne kuolemat ylös, kertoo THL:n ylilääkäri Tuija Leino.

Hänen mukaansa talvella ja keväällä Suomessa riehunut omikron BA.2 -koronavirusmuunnos tarttuu herkästi ja pystyy lisäksi väistämään rokotussuojaa, eli rokotetutkin voivat saada tartunnan ja levittää virusta, vaikka ovatkin hyvin suojassa taudin vakavalta muodolta.

–  Sen takia on hyvin vaikea estää sen kiertoa vaikkapa vanhustenlaitoksissa, vaikka omaiset, hoitajat ja potilaat ovat rokotettuja ja huolimatta maskeista ja kaikista hygieniatoimista, Leino kertoo.

Suomessa tähän asti tiedossa olevista lähes 4  400:sta koronaan liittyvästä kuolemasta yli 2  600 eli reilusti yli puolet on raportoitu tämän vuoden puolella, eli vain noin viidessä kuukaudessa.

Suuret kuolemantapausten määrät kannattaa Leinon mukaan kuitenkin suhteuttaa poikkeuksellisen suuriin tartuntamääriin.

–  Vaikka ottaisimme huomioon vain rekisteröidyt tartunnat, eli ne, joissa ihminen on oikeasti mennyt pcr-testiin, siltikin kuolleisuus eli riski kuolla per tartunta on ollut omikronin aikana muita viruksia pienempi jopa vanhuksilla. Lisäksi niitä tartuntoja on ollut paljon enemmän kuin olemme saaneet rekisteröityä.

Kuolemantapausten nimellisiä määriä kasvattaa myös THL:n tilastointitapa, jossa kaikki 30 päivän kuluessa positiivisesta koronatestistä tapahtuneet kuolemat lasketaan koronaan liittyviksi kuolemiksi.

–  Esimerkiksi erikoissairaanhoidon potilaista puolet on tällä hetkellä ja toukokuun aikana muutenkin ollut sairaalassa koronan kanssa, vain puolet koronan vuoksi. Tämä on ihan täysin muuttunut tässä epidemiassa omikronin aikana, Leino sanoo.

Vuodenvaihteessa myös osastohoitoa tarvitsevien koronapotilaiden määrät lähtivät jyrkkään nousuun: kun joulukuun 2021 alkupuolella osastohoitoa tarvitsi kullakin viikolla keskimäärin 230–250 ihmistä, tammikuun puolivälissä osastoilla oli kullakin viikolla noin 610–630 ihmistä ja maaliskuun lopussa noin 980 ihmistä.

Leinon mukaan tämän kevään lukuja selittää ennen kaikkea aiemmasta lisääntyneet tartunnat keski-ikää vanhempien ihmisten parissa, sillä heillä on enemmän taustasairauksia, jolloin lieväkin koronatauti voi viedä heidät sairaalaan.