Olli Rehniltä vakava varoitus Orpon hallitukselle – Vaatii oikeudenmukaisuutta leikkauksiin
Kansanliikkeen ja keskustan presidenttiehdokas Olli Rehn kantaa suurta huolta hallituksen säästöpäätösten kasautumisesta samoille väestöryhmille, erityisesti nuorille, opiskelijoille ja yksinhuoltajille.
– Onkin syytä vakavasti varoittaa yhteiskunnallisen kahtiajaon kärjistymisestä näiden kumuloituvien, yksittäisiin ihmisryhmiin kohdentuvien säästöpäätösten vuoksi. On välttämätöntä, että niiden kohdentumisesta tehdään vielä huolellinen kokonaisarvio perustuslain takaamien oikeuksien toteutumisen näkökulmasta, Rehn kirjoittaa blogissaan.
– Sosiaalinen oikeudenmukaisuus väistämättä edellyttää, että säästöjen taakkaa ei sälytetä vain yksien ja samojen väestöryhmien harteille, Rehn jatkaa.
Presidenttiehdokas Rehn katsoo, että terve talous on olennainen osa Suomen turvallisuutta, sillä ”umpivelkainen maa ei ole itsenäinen, vaan riippuvainen velkojistaan.”
– Velkaantumisen taittamiseen on periaatteessa kolme keinoa. Ensinnäkin voimme yrittää kasvattaa kansantalouden kakkua, jolloin myös verotulot ja velanmaksukyky kasvavat. Toiseksi voimme tehdä säästöjä. Suurimmat säästöt joudutaan väistämättä hakemaan budjetin suurimmista menoluokista. Kolmas keino on verojen korottaminen.
Rehnin mukaan nykyinen hallitus näyttää painottavan kahta ensimmäistä keinoa, ja niistä erityisesti jälkimmäistä eli valtiontalouden säästöjä. Presidenttiehdokas toteaa myös, että siihen hallituksella on eduskuntavaalien tuloksen perusteella demokraattiset valtuudet.
Rehn kuitenkin varoittaa päätösten yhteiskunnallisesta hinnasta, ”joka ei ole vähäinen”. Hallituksen linjan kumulatiiviset vaikutukset saattavat nimittäin suistaa monet suomalaiset taloudelliseen ja henkiseen ahdinkoon.
Petteri Orpon (kok.) hallituksen etuusleikkausesitysten kumulatiivista vaikutuksista on käyty vilkasta keskustelua etenkin sen jälkeen, kun osa perustuslakivaliokunnan oppositioedustajista vaati, että valiokunta olisi käsitellyt työttömyysturvan, asumistuen ja sosiaaliturvaindeksien leikkausesitykset yhdessä ja pyytänyt niistä vielä kokonaisarviota ministeriöltä. Valiokunta hylkäsi ehdotuksen äänin 9–4.
Perustuslakivaliokunta päätti kuitenkin viime tiistain kokouksessaan, että se kuulee vielä valtiosääntöoikeuden asiantuntijoita käsittelemistään sosiaaliturvan leikkausesityksistä.
Valiokunnan arvioitavana on parhaillaan kolme hallituksen leikkausten kannalta keskeistä lakiesitystä: asumistuen leikkaus, sosiaaliturvan indeksijäädytykset ja työttömyysturvan leikkaukset. Leikkaukset kohdistuvat osittain samoihin pienituloisiin kotitalouksiin, minkä vuoksi valiokunnassa on haluttu selkoa niiden yhteisvaikutuksista perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta.
Jo lokakuussa sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö julkaisivat arvion, jonka mukaan hallituksen esittämät sosiaaliturvan leikkaukset kolahtavat suhteellisesti eniten opiskelijoihin ja työttömiin ansiosidonnaisen turvan saajiin.