Rehn luonnehtii Fennovoimaa sarjaksi onnettomia päätöksiä, Vapaavuori pitää jälkiviisautta imelänä – näin presidenttiehdokkaiksi povattu kaksikko arvioi Venäjä-riskin toteutumista

Politiikka

–  Ei kukaan tässä maailmassa ole osannut ennakoida sitä röyhkeyden määrää, mitä Venäjä pystyy osoittamaan.

Näin sanoo entinen elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.), jonka vahtivuorolla vuonna 2014 eduskunta teki periaatepäätöksen osin venäläisestä ydinvoimalahankkeesta.

Päätös hankkeesta syntyi pian Venäjän Krimin-valtauksen jälkeen, ja se tunnetaan Fennovoiman Hanhikiven voimalana.

Vapaavuori pitää jälkiviisastelua Fennovoima-päätöksestä imelänä. Ydinvoimalahanke on osoittautunut kuitenkin kesto-ongelmaksi, ja sen kohtaloa joutui ratkomaan Vapaavuoren jälkeen muun muassa seuraava elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.).

–  Jälkikäteen tarkasteltuna tämä Fennovoiman Hanhikiven voimala on sarja tai varsinainen kokoelma onnettomia päätöksiä, Rehn sanoo STT:lle.

Professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista on erikoistunut Venäjän energiapolitiikkaan ja hahmottaa Fennovoiman kaaren osaksi suomalaisen energiapolitiikan pitkää linjaa. Siinä on hänen mukaansa haluttu mennä bisnes edellä ja uskoa Euroopan ja Venäjän keskinäisriippuvuuteen.

Tämä on ollut myös energiateollisuuden, yhtiöiden ja lobbarien ajatus, Tynkkynen sanoo.

–  Kyse ei ole vain siitä, että Venäjän sotajoukot menevät nyt Ukrainan rajan yli, vaan myös kaikki muu. On ollut salamurhat ja kyberhyökkäykset, mutta silti me olemme pysyneet tässä keskinäisriippuvuuden unelmassa tai utopiassa.

Suomen seuraavat presidentinvaalit käydään tilanteessa, jossa Venäjä on hyökännyt laajamittaisesti Ukrainaan ja välit Suomen naapurivaltioon ovat muuttuneet hyisemmiksi kuin kertaakaan lähivuosikymmeninä.

Kukaan ei ole vielä ilmoittautunut virallisesti presidenttiehdokkaaksi vuoden 2024 vaaleihin, mutta normaalien askelmerkkien mukaisesti osa julkisuuden ehdokaspörsseihin päätyneistä on jättänyt kieltäytymättä ehdokkuudesta. Sen on tulkittu viestivän kiinnostuksesta.

Näin ovat toimineet muun muassa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn ja Helsingin entinen pormestari Jan Vapaavuori.

Vapaavuori vaikuttaa tällä hetkellä muun muassa viestintätoimisto Milttonin hallituksessa, kiinteistösijoitusyhtiö NREPin osa-aikaisena neuvonantajana ja Suomen Olympiakomitean puheenjohtajana.

Presidentinvaaleihin liittyvien spekulaatioiden lisäksi kaksikkoa yhdistää se, että he olivat ministereinä näkyvissä rooleissa Fennovoima-hankkeen eri vaiheissa. STT selvitti, kuinka silloiset vastuuministerit suhtautuivat Fennovoiman kriittisinä hetkinä ydinvoimalahankkeeseen ja kuinka he näkevät tilanteen nyt.

Periaatelupa Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalalle myönnettiin alkujaan vuonna 2010. Se tuli kuitenkin uudestaan eduskunnan käsittelyyn syksyllä 2014, koska Fennovoiman saksalainen laitostoimittaja vetäytyi hankkeesta ja tilalle tuli Venäjän valtion pääomistama Rosatom.

Fennovoimasta tuli yhä enemmän myös turvallisuuspolitiikkaa.

Jan Vapaavuori oli elinkeinoministerinä Jyrki Kataisen (kok.) ja Alexander Stubbin (kok.) hallituksen aikaan vuonna 2014. Hän katsoo nyt, että ratkaiseva virhe ydinvoimaratkaisussa tehtiin jo tuota edeltävän hallituksen kaudella, jolloin Fortumin ydinvoimalalle ei annettu periaatelupaa.

Kun Teollisuuden Voiman (TVO) ydinvoimahanke ajautui suuriin vaikeuksiin, jäljelle jäi Fennovoima.

–  Pyrittiin pitämään se jotenkin hengissä. Mutta kuitenkin niin, että vältettäisiin venäläinen enemmistöomistus, Vapaavuori kertaa.

Venäjä oli vallannut Krimin vain noin puoli vuotta aiemmin. Eduskuntakeskustelu kuitenkin osoittaa, kuinka Fennovoimaa ei vielä periaatepäätöksen aikaan haluttu nähdä hallituksessa ensisijaisesti turvallisuuspoliittisena riskinä.

Lakien säätäminen alkaa eduskunnassa lähetekeskustelulla. Lokakuussa 2014 Jan Vapaavuori piti puheenvuoron Fennovoiman periaatepäätöstä koskevassa lähetekeskustelussa ja katsoi ydinvoimalan parantavan Suomen energiapoliittista asemaa.

–  Tämä on talous-, teollisuus-, elinkeino- ja energiapoliittisesti iso kysymys. Tämä päätös vähentää Suomen Venäjä-riippuvuutta, ei lisää sitä, Vapaavuori sanoi.

Hän määritteli tuolloin energiapolitiikalle kolme keskeistä tavoitetta: Suomen kilpailukyvyn vahvistamisen, sähkön saantiin liittyvän toimitusvarmuuden ylläpitämisen ja ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun.

Kuinka Vapaavuori näkee päätöksen Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta nyt, kun Venäjä on aloittanut laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainassa?

–  Sen hetken tiedoilla ja sen hetken energiapoliittisessa kokonaisuudessa se oli mielestäni ymmärrettävä päätös, johon eduskunnan merkittävä enemmistö yhtyi. Tietenkin jälkikäteen on helppo olla viisas, hän sanoo.

–  Jos Fennovoimaa ei olisi edistetty, se energiapoliittinen paketti olisi ollut todella murusina, Vapaavuori jatkaa.

Tätä kriittisemmin asian näkee professori Veli-Pekka Tynkkynen. Hänen mielestään energiayhteistyöstä Venäjän kanssa olisi pitänyt pyrkiä eroon jo vuonna 2008 Georgian sodan seurauksena. Aivan viimeinen hetki olisi ollut Krimin valtauksen jälkeen, hän sanoo.

Tynkkynen luonnehtii yhteistyösopimusta Rosatomin kanssa mustaksi hetkeksi Suomen historiassa.

–  Venäjä valtasi vieraan maan aluetta ja liitti sen itseensä. Vielä ilmeisemmin oli selvää, että se tie oli kuljettu loppuun, että kaupan kautta yritetään rauhoitella Venäjää, Tynkkynen sanoo.

Vuonna 2015 hallitus vaihtui. Hallitusohjelman valmistumisen jälkeen selvisi myös uusi elinkeinoministeri. Hän oli keskustalainen Olli Rehn.

Rehn oli aiemmin europarlamentaarikkona vastustanut blogissaan Fennovoimaa venäläiskytkösten takia. Hänkin olisi halunnut uuden periaateluvan ydinvoimasta Fortumille, mutta edelliset hallitukset olivat tehneet periaatepäätökset Fennovoimasta.

Rehn oli kirjoittanut europarlamentaarikkona blogissaan, että Suomesta uhkaa tulla epäonnisten ydinvoimalahankkeiden ulkomuseo. Hän oli myös huomauttanut, että Euroopan parlamentti kehotti jäsenvaltioita peruuttamaan Venäjän kanssa suunnitellut energia-alan sopimukset.

Elinkeinoministerinä Rehnistä tuli vastuuministeri, jonka tehtävänä oli edistää hanketta.

Rehn kertoo, että hallitusneuvottelujen jälkeen häntä odotti valtioneuvoston juhlahuoneiston Smolnan alakerrassa kaksi mustaa kirjekuorta – toisessa oli Fennovoiman surkea näkymä ja toisessa Talvivaaran ympäristö- ja talouskatastrofi.

Valtioneuvosto viestii mustilla kirjekuorilla salaisesta aineistosta.

Fennovoiman taivaalle alkoi kasautua samoihin aikoihin yhä tummempia pilviä, koska hankkeeseen ei tahtonut löytyä vaadittua 60 prosentin omistusta EU:sta ja Euroopan talousalueen maista.

Pelastajaksi ilmaantui kroatialainen Migrit Solarna Energija. Eri mediat alkoivat kuitenkin nopeasti epäillä, että kyseessä on venäläisten bulvaani. Yhtiöltä ei löytynyt Kroatiasta edes kunnollisia tiloja, minkä lisäksi firmalla oli minimaalisesti työntekijöitä ja pääomaa.

Rehn kertoo, että noin vuorokaudessa yhtiön todellinen rahoittaja oli selvillä. Se oli Sberbank Europe, joka oli venäläisen emoyhtiönsä omistama.

–  Kyse oli bulvaanista, jonka takana oli venäläisiä oligarkkeja ja pääomapiirejä. Vihelsin pelin poikki, Rehn sanoo.

Työ- ja elinkeinoministeriö hankki Fennovoimalta lisäselvitystä ja tuli siihen tulokseen, että se ei voinut varmistua todellisesta määräysvallasta Migrit Solarna Energijassa.

Olisiko hanke pitänyt pysäyttää turvallisuuspoliittisista syistä täysin, kun venäläisomistuksen lisäksi omistajaksi pyrki hämärä kroatialaisfirma?

Rehn kertoo ministeriönsä konsultoineen Oikeuskanslerinvirastoa, jonka kannan mukaan Fennovoiman omistajilla oli aikaa täydentää kotimaista omistusta seuraavaan valtioneuvoston istuntoon saakka. Rehnin mukaan eduskunnan periaatepäätös sitoi hallitusta ja hallituksessa ei ollut halua lähteä sitä purkamaan.

Ovi mahdollisten uusien omistajien hankkimiseksi oli auki kolme viikkoa. Viime hetkillä Outokumpu, SRV ja Fortum lupautuivat hankkeeseen niin, että kotimaista omistusta tuli vaadittu määrä.

Ennen sitä Rehn oli käynyt poliittisia neuvotteluja myös Moskovassa.

Professori Veli-Pekka Tynkkynen tulkitsee vuoden 2015 sekasotkua niin, että vuonna 2015 Venäjä halusi pitää ydinvoimahankkeen hengissä ja testasi samalla Suomen ulkopoliittista linjaa.

–  Testin tulos oli se, että Suomi jatkaa, vaikka Venäjä selvästi tekee kiusaa tuollaisilla bulvaaneilla, hän sanoo.

Tynkkynen huomauttaa, että keskustelu Fennovoimasta oli samoilla urilla vielä tänä vuonna juuri ennen Venäjän laajamittaista hyökkäystä Ukrainaan. Tuolloin nykyinen pääministeri Sanna Marin (sd.) luonnehti Fennovoimaa yksityiseksi hankkeeksi.

–  Se on tietysti täyttä puppua. Eihän se mikään yksityinen hanke ole ollut alusta saakka, koska siinä on valtion suuret päätökset takana ja valtionyhtiö Fortum mukana, Tynkkynen sanoo.

Tiistaina pääministeri Marin totesi Ylen A-studiossa, että hanke ei ole etenemässä. Samoilla linjoilla on aiemmin ollut nykyinen elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.).

A-studiossa Alexander Stubb luonnehti Venäjään kytkeytyvää ydinvoimalahanketta virheeksi. Stubb oli pääministerinä ydinvoimalahankkeen periaatepäätöksen syntyessä vuonna 2014.